Afternoon Ambience 21.8.2004 Living Room, Turku: Sine Nomine, Silmu, Niko Skorpio, |
|
Jituomas
|
Olohuonemeininkiä
|
Paikalle saapuneelle noin parin kymmenen hengen yleisölle oli tarjolla
melkoinen kirjo koneellisia kokeiluja. Tilana oli pieni olohuone parilla
sohvalla ja muutamalla matolla. keikka aloitettiin miellyttävästi
jo noin klo 18.30, ja se päättyi - viiden artistin täyspitkien
settien jälkeen - puoli yhdeltätoista.
Illan aloitti Sine Nomine, jonka soitto kävi läpi artistin tuotannon koko tyylikirjon. Se alkoi nauhoitetulla hälinällä, siirtyi hitaaseen transsimusiikkiin, muuttui sitten new ageksi, siitä dark ambientiin, jälleen hitaaseen tranceen joka hajotettiin lyhyeen hälyvalliin, ja lopulta uuteen new age -osioon ja lopuksi hälyäänen kautta hiljaisuuteen. Materiaali toimi erinomaisen hyvin sekä kokonaisuutena että osioina. Ainoa varsinainen häiriö tuli jatkuvasti kälättäneestä ääliöstä, joka onneksi poistui setin jälkeen eikä jäänyt pilaamaan loppuiltaa. |
Toisena soitti jo varsin kokenut Silmu. Setin alku oli minulle suuri pettymys, sisältäen lähinnä vain tavanomaista cut-up -noisea. Onneksi suunta kuitenkin parani, materiaalin siirtyessä kohti rytminoisea. Siihen päästyä tavara oli kiitettävän tehokasta, vaikkakin vahvasti laptop-tuotetulta kuulostavaa. Äänimaailman keinotekoisuus ja kliinisyys sekä joidenkin kuvioiden ennalta-arvattavuus hieman haittasivat konserttioloissa nauttimista. Silmun keikka olisi luultavasti päässyt parhaiten oikeuksiinsa klubilla jossa olisi voinut tanssia, ja siten keskittyä rytmeihin eikä soundiin. Siinä oli paljon potentiaalia joka toivottavasti löytää sopivan yleisön itselleen. Lisäpisteitä tuli artistin mahtavan maanisesta eläytymisestä omaan työhönsä, sitä oli paljon nautinnollisempaa seurata kuin tyypillisiä laptop-muusikoita jotka eivät juuri vaivaudu liikahtamaan soiton aikana. Illan ehdoton yllättäjä oli kolmantena tullut Niko Skorpio, joka oli tällä kertaa valinnut tyylilajikseen puhdasmuotoisen synkän ambientin. Täyteläinen äänimaailma luotiin yhdellä läppärillä, kitaralla ja pienellä säätövaralla. Mukana oli useita eri segmenttejä, joiden välillä rytmi ja sävy vaihtui, mutta materiaali muodosti selkeän harmonisen kokonaisuuden. Jokainen hajaääni punottiin myöhemmin mukaan kuvioon. Voin rehellisesti sanoa pitäväni sitä parhaana koskaan kuulemanani ambientin live-esityksenä. |
Silmu
|
Niko Skorpio
|
|
Ibrahim Terzic
|
Hyppy seuraavaan tyyliin oli huomattava, sillä vuoroon tuli Koray Tahiroglu, joka soitti yhden yksittäisteoksen laptop-noisea. Musiikki oli koottu parista irrallisesta äänestä, joista erityisesti lasia muistuttanut elementti oli lähes kivuliasta kuunneltavaa. Äänet olivat kirkkaita ja hyvin ohuita, mutta toisin kuin vastaavassa tavarassa yleensä, Tahiroglu teki niistä toimivan, koherentin kokonaisuuden ja osoitti siten olevansa paljon tyypillisiä laptop-minimalisteja kiinnostavampi. Samoin kuin Silmun kohdalla, myös tätä keikkaa heikensi äänten liian selvä tunnistettavuus koneelta soitetuiksi. Ehkä juuri siksi setti jäi vain kiinnostavaksi, ei elämykseksi. Viimeisenä esiintyjänä oli Ibrahim Terzic, jonka laptopilla tehty cut-up -tavara oli yhtä kliinistä kuin edeltäjänsäkin. Se soi laajemmalla skaalalla, ja muodosti hyviä, repiviä äänivalleja. Pienet virheetkään alussa eivät latistaneet setin tunnelmaa. Jäin silti kaipaamaan vähemmän puhdasta äänilähteistöä myös tämän keikan osalta. Ohjelman päätyttyä Terzic ja Tahiroglu soittivat bonuksena vielä omaksi ilokseen yhteisen cut-up -setin, mutta se ei hajanaisuudessaan enää oikein minuun uponnut. Living Room osoittautui erinomaiseksi konseptiksi, joka toivottavasti
saa pian jatkoa. Viisi artistia välitaukoineen oli yllättävän
sopiva annos yhdelle illalle. Jokainen keikoista olisi yksinään
ollut minulle illan pienen pääsymaksun arvoinen, Sine Nomine
ja Niko Skorpio vielä paljon suuremmankin. Toivon hartaasti että
illan materiaalia tullaan vielä kuulemaan levyilläkin.
|