Sunn0))) - White2

"Maximum volume yields maximum results, optimized for blackened sub-bass systems" informoi levyn takakansi ja tässä tapauksessa se ei ole pelkästään turhaa sanahelinää. Sunn0))) nimittäin todellakin operoi niin kovaäänisillä ja matalilla taajuuksilla, että live-tilanteissa nämä äänivallit ovat aiheuttaneet yleisössä jopa pahoinvointikohtauksia (asiasta on raportoinut mm. Helsingin Sanomat 1.4.2005). Taannoisella Helsingin keikallaan (Nosturi 30.3.2005) pääsinkin toteamaan, että kehoni todella värisi äänenpaineen vuoksi läpi keikan, vaikkakin oma olotilani oli suorastaan mahtava uudenlaisen musiikillisen kokemuksen vuoksi.

 

Artisti: Sunn0)))
Formaatti: CD
Levy-yhtiö: Southern Lord
Julkaisuvuosi: 2004
Kokonaiskesto: 62:52
Kappaleita: 3

Levyn aloitusraita Hell-O)))-ween on samalla albumin lyhin kappale, mutta kellottaa silti kunnioitettavat 14:11 minuuttia. Se edustaa perinteisempää kitaradoomdronea, joista Sunn0))) uskoakseni parhaiten tunnistetaan ja johon näkemäni keikkakin vahvasti nojasi. Hyvää perustavaraa, joka tosin saattaa kuulostaa bändiin perehtymättömälle tylsältä, mutta volumen lisääminen auttanee saamaan johtolangoista kiinni.

Huomattavasti kokeellisempaa materiaalia edelliseen biisiin verraten on yli 23 minuuttinen bassAliens, jossa kielisoittimet ovat edelleen pääosassa, mutta enemmänkin melodisia sävelkulkuja tapaillen eikä niinkään totuttuun tyyliin kitaravallina. Kuulostaa hyvältä ja kun tähän vielä on tuotettu oskillaattorin ja analogisyntikan risteytykseltä vaikuttavia melu-rypistyksiä, antaa se osviittaa bändin positiivisesta kehityspotentiaalista. Nämä noise-kohdatkin ovat vain lyhyitä pyrähdyksiä vaikka antavat hetken ymmärtää melun jatkuvan pidempäänkin kunnes jo päättyvätkin (ei makeaa mahan täydeltä…). Näin ne eivät varasta koko huomiota ja jälleen tarkkaavaisuus kiinnittyy kauniisiin kitaramelodioihin.

Sunn0))) ei ole tiukasti sidottu mihinkään tiettyyn kokoonpanoon ydinkaksikko Greg Andersonin ja Stephen O'Malleyn lisäksi, joten levyillä onkin ollut mielenkiintoisia vierailijoita tuomassa kulloiseenkin levytykseen omaleimaisuutta. Tällä 6-hengen levyllä kirkkain vieraileva tähti on Attila Chihar, luonnollisesti vokaaleissa. Parhaitenhan mies varmasti tunnetaan MayheMin legendaarisen De Mysteriis Dom Sathanas-albumin (1993) uskomattomasta laulusuorituksesta. White2 vie miehen äänenkäytön aivan uusiin ulottuvuuksiin hänen tulkitessaan sanskritiksi Intian muinaisia Veda-kirjoituksia kappaleessa Decay2 [Nihils' Maw]. Nähtyäni Attilan Sunn0))):n livevokalistina, tiedän nyt ettei levyn vokaaleja ole tarvinnut juuri koneellisesti muokata, sen verran hämärää ja moniulotteista on hänen ulosantinsa jo luonnostaan, totta tosiaan! Vokaalit sopivat muutenkin bändin kitaradroneiluun/doomailuun oikein piristävästi, etenkin tämän tasoluokan äänijänteiden venyttäjän tahdissa. Tuloksena nimittäin on yksi hypnoottisimpia kappaleita mitä olen vuosikausiin ylipäätään kuullut! Tunnelma biisissä on yksinkertaisesti mahtava, sillä vokaalit todellakin kuulostavat kuin tulisivat jostain tuonpuoleisesta.

Pelkästään lopetusbiisin ansiosta levy jo on hankinnan arvoinen, sillä minun on vaikea löytää esimerkiksi dark ambient -levyistä yhtä syvältä kouraisevia ja mukaansatempaavia tunnelmia. Tällä levyllä soundit kamppailevat jyhkeydessään kuitenkin aivan omassa kokoluokassaan, joten haastajaa saaneekin odotella jonkin aikaa ja sen mahdollinen tyrmäys voikin olla sitten jo kohtalokas!


Kimmo Niukko


Takaisin - Kokoelmat - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - W - Demot