STROM.ec - Laboratorio Suomi (Live 1998 - 2002) | ||
|
||
Laboratorio Suomi kokoaa yhteen moninaisen valikoiman maamme keskeisiin raskaselektroniikkanimiin kuuluvan STROM.ec:n lavaesiintymisistä. Sen avaa varsin karun oloinen ja ei-omaperäinen osuus Lahdesta vuodelta 1998. Osaaminen näkyy kahdella keikalta olevalla kappaleella selvästi, mutta taajuudet eivät vielä aivan kohtaa, ja rytmisyys on vain satunnainen elementti. Peltitynnyriä on jo mukana, mutta sen miksaus on aika kaukana tulevien vuosien optimista. Hyppy seuraaviin kolmeen biisiin (KMY:n Vuosipäiväseremoniasta 1999) on huima. Geneerinen - vaikkakin ihan taidokas - voimaelektroniikka muuttuu yhtäkkiä selkeästi siksi materiaaliksi jonka yhtyeen nimi tuo nykyisin ihmisille mieleen.
|
Artisti: STROM.ec |
|
Erityisesti Neuroscan, ainoa liveversioista
joka oli mielestäni studiotaltiointiaan selvästi parempi, on
todella vaikuttava. Kaiken kaikkiaankin Turussa nauhoitettu osuus on levyn
vahvinta antia. Patriots muistuttaa siitä miten hyvin
sampleja voidaankaan käyttää (ja on kuin rinnakkaisteoksena
Dogs of Total Order:in mainiolle Vihollinen-biisille).
Avanto-festivaalilta 2000 otetut kappaleet toimivat myös hämmentävän
hyvin. Aikanaan ko. keikalla minua häirinnyt tynnyrin ja koneiden
taajuusero on miksattu pois - tai taltioitunut eri tavalla - ja kokonaisuus
on rakenteellisesti niin harmoninen kuin tämän tyyppisessä
aineistossa on mahdollista. Sekä Hermoston Arkkitehti
että Peilikuva ovat mukana reippaasti Neural
Architectia rajumpina variantteina ja toimivat hyvin itsenäisinä
teoksina, vaikka myönnänkin pitäväni jälkimmäisen
toisesta livetaltioinnista (mainiolla Kaos Ex Machina I:llä)
paljon enemmän. Ja In a Glass Cage on nyt kuin vihainen
sotilasmarssi, johon on lisätty väliin todella tehokas hälyääniaalto.
Viimeiset kuusi biisiä ovat Tampereelta lokakuussa 2002. Osuuden
avaava The Great Architect on levyn heikointa antia, toistaen
itseään liikaa. Muuten vahva linja jatkuu, ja toimii tavallaan
paluuna alkuun ja hajoavaan hälyyn siinä vaiheessa kun albumin
lopettavaan radikaalisti rujompaan versioon erinomaisesta Victory
is a Question of Stamina:an asti on päästy. Mukana on
keskeinen hitti, Herra, aggressiivisempana ja hakkaavampana
mutta ehkä hieman originaalia tylsempänä tulkintana. Jiituomas
|
||
|
||