Ambientprojektiksi ilmoitetun no Xivic:in levy käynnistyy harvinaisen ei-äänimaisemana. Pyörivä on raskaana pauhaava (ehkä hieman turhankin) koneellinen kappale, jossa joukko rytmitettyjä kohinoita muodostaa kuvioita, hetkittäin jopa täyttä äänivallia, hiljaisemman mutta hyvin huolitellun ambient-taustan päälle. Kokonaisuus on silti hyvin artistin itsensä kuuloinen ja mukana on paljon kuulijaa palkitsevaa variaatiota.

Toisena oleva tierormaa on hiljaisempi mutta ei yhtään rauhaisampi. Se on huminaa, toistuvaa lyhyttä rätinää (joka kuulostaa lähinnä vinyylisoittimen lopetusääneltä) ja niiden päällä jälleen surisevia ääniaaltoja. Kappaleena se on selvästi edellistä tehokkaampi. Singlemitasta johtuen ei suurempaa kuvaa ehdi syntyä, mutta no Xivicin omat tyylilliset elementit kyllä pääsevät selkeinä esille. Kiinnostava, mutta ei ihmeellinen.

Jiituomas