Karjalan Sissit on päässyt toiseen kokopitkäänsä ja jopa saanut sen julkaistua Cold Meat Industry-levymerkillä. Harmaisiin pahvikansiin pakatulta levyltä löytyy yhdeksän kappaleen verran mahtipontista menoa ja tietenkin Suomalaista Sisua! Meno on vähän vaihtelevampaa ja reippaampaa kuin synkän hitaalla esikoislevyllä. Ja Markus Pesosen rikoskumppanina Arcanasta ja Sophiasta tunnetulla Peter Petterssonilla on jälleen sormet vahvasti pelissä mukana.

Levyn avaa aggressiivinen, sotaisan nopeatempoinen kappale Pig Society, jossa uhmaava puhesample ja taustan orkestraaliäänet ja vahva rummutus luovat hyvin dynaamisen ensivaikutelman - levy todella lähtee jyristen liikkeelle! Vastaavaa meininkiä löytyy useilta kappaleilta, joissa Peter Pettersson on ollut mukana vaikuttamassa. Petterssonin vaikutus kuuluu levyllä ehkä vähän turhankin paljon, sillä monet kappaleet eivät ole mitenkään erotettavissa Sophiasta, jolta omastakin takaa löytyy paljon samankuuloista materiaalia. Ainoana erottavana tekijänä ovat suomenkieliset puhesamplet, jotka ovat todella omalaatuisella tavalla viihdyttäviä. Omia suosikkejani levyllä ovat kappaleet Haarschnitt ja Den Bittra Mannen, jotka poikkeavat linjasta paljon industrial-maisemmalla otteella; kohinaa, sampleja ja toistuvan hitaita rytmejä. Eritoten Den Bittra Mannen, jossa on synkkä noisetausta sekä vielä synkempi suomenkielinen monologi; "...jonakin kauniina päivänä minä otan kirveen ja pullon ja laitan hommat järjestykseen!" jää mieleeni levyn kohokohtana. Myös hiljaiset klassiset kappaleet Requiem ja Symphony 2: Finlandia Messe erottuvat edukseen, ja muistuttavat hartaudellaan ensimmäisen levyn tunnelmista.

Vaikka Karjalan Sissien esikoislevyn raskaat, tummat tunnelmat vetoavat minuun enemmän, on Miserere mielestäni hieno levy joka osoittaa Markus Pesosen ja Karjalan Sissien kyvyn kehittää juttuaan eteenpäin ja pysyä mielenkiintoisena. Jään innolla odottamaan materiaalia jossa Pesosen kädenjälki on itsenäisempää.

John Björkman