Ilgi - Agrie Gadi

Agrie Gadi ("Varhaiset Vuodet") on ansiokas kokoelma latvialaisen postfolklore-yhtye Ilgin uran alkupään tuotannosta. Musiikkityyppi on Latviassa lähes vastaavanlaisessa statuksessa kuin iskelmä suomessa, ja Ilgi on alalla maan suurimpia nimiä. Agrie Gadi jakautuu kahteen erilliseen kokonaisuuteen, joista ensimmäinen kiekko kerää yhteen keskeisiä kappaleita vuosilta 1981-1991. Yhtye ei nauttinut neuvostoaikana virallisten tahojen arvostusta, ja siksi sen levytyksiä on ollut tarjolla vain vähän, lähinnä ulkomailla tehtyinä.

 

Artisti: Ilgi
Formaatti: 2CD
Levy-yhtiö: UPE
Julkaisuvuosi: 2002

Kokonaiskesto:
53:33 + 49:50
Kappaleita: 19 + 14

Suurin osa kappaleista on tyypillistä post-kansanmusiikkia, joka tuo vahvasti mieleen Gjallarhornin ja Garmarnan kaltaiset yhtyeet vaikka onkin rauhallisempaa ja selvästi toisesta musiikkiperinteestä nousevaa. Myös muita tyylejä on mukana, mm. paljolti Fire + Icen oloista (neo)folkia (esim. Dziditi mosenas) ja meikäläisen kansanperinnelaulun tapaisia sävelmiä. Yhteistä niille on selkeä surumielisyys ja haikeus sekä soiton huippuluokkainen taso (malliesimerkkinä todella kaunis Visa zemes zale zied).
Toiselle levylle on pakattu 1993 julkaistu Rami Rami -albumi, joka on tyyliltään selkeästi modernimpi. Sen lähin vertailukohta löytynee useimmille Hagalaz' Runedancesta, sillä erotuksella että Ilgin naiset osaavat oikeasti laulaa. Kantele on vanhaan aineistoon verrattuna antanut lisää tilaa jouhikolle ja viulujen esille tuomiselle, ja kuorolaulusta on siirrytty yksilöpainotteisuuteen. Mukana on pari vähän tylsempää kansantanssikappaletta, mutta ne eivät juurikaan häiritse kokonaisuutta. Toisena ääripäänä ovat kappaleet kuten Ozols auga jurmala, joka käyttää vastaavaa kansantanssirakennetta pohjanaan, mutta rikkoo tyyliä täysin totutusta poikkeavalla instrumentaatiolla suosien vahvoja droneja ja lähes koneelliselta kuulostavaa soundia. Mukana on myös ihastuttavan vieraalta kuulostava Zidi zidi, joka ei noudata "normaalia" melodiakaavaa lainkaan yhdistellessään naisvokaaleja, hetkittäisiä miesten taustalaujuja ja lyhyitä soittokatkelmia.
Jos ei paremmin tietäisi, olisi Ilgin alkupään tuotanto helppo ohittaa tavallisena kansanmusiikkina, mitä se ei missään tapauksessa ole. Uudemmasta materiaalista omaperäisyyden erottaa kevyemmin, ja sen kautta on helpompi arvostaa myös aiempaa tavaraa ja ymmärtää sen nyansseja ja innovatiivisuutta.
Osalle kuulijoista tämä voi olla liian vieraan oloista, mutta uppoaa varmasti hyvin yllä mainittujen yhtyeiden ystäviin. Ja yhtye on todennäköinen tuleva suuri nimi neofolkpiireissä ympäri Eurooppaa, kunhan tietoisuus alan itäisestä tarjonnasta vain hiukan kasvaa.

Jiituomas

 


Takaisin - Kokoelmat - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - W - Demot