Gelsomina & Squamata - Junkyard Behemoth


Minulla herahti vesi kielelle heti kun kuulin tästä kiekosta. Valitettavasti kyseessä ei ollutkaan kahden maailman parhaisiin lukeutuvan noiseprojektin kollaboraatio, vaan split-albumi. Ensimmäisestä puoliskosta vastaa Gelsomina, varsin voimakkaalla ja laajalla hälyvallilla. Soundi on hyvä, ja materiaali vaihtaa hienovaraisesti muotoaan vallin sisällä, mutta jotakin silti puuttuu. The Mercy Seat is Melting jää vain tavalliseksi hälyksi. Hyväksi sellaiseksi, mutta silti pelkästään osaksi massaa. Se nerokkuus, joka nostaa Gelsominan parhaat työt noisen ehdottomaan kärkeen, loistaa tässä poissaolollaan. Raita ei todellakaan ole huono, mutta tavanomainen se on. Niinpä törmään ensimmäistä kertaa split-kiekkoon jolla Gelsomina on se heikompi osapuoli.

Artisti: Gelsomina & Squamata
Formaatti: CD
Levy-yhtiö: Freak Animal
Julkaisuvuosi: 2007
Painos: 300 kpl
Kokonaiskesto: 52:00
Kappaleita: 4
Squamata nimittäin heittää aivan toisen vaihteen päälle. Äänimaailma on Gelsominan osuutta ohuempi, kuten yhtyeen tyylin tunteva osaa jo odottaa. Muutoksia on paljon enemmän, ja kaikki kolme kappaleista tuntuvat selvästi eläväisen oloisilta. Koneet ja konkreettiset lähteet ovat hyvässä balanssissa, ja päärooli jää voimakkaasti analogisen oloisille rutinoille ja vinkumisille. Squamata näyttää säilyttäneensä kaikki ne ohuen taidenoisen palaset joita se käytti aiemmilla julkaisuillaan erinomaisesti, mutta lisänneensä samalla tehoja, niin että ääni sekä potkii kunnolla että kehittyy jatkuvasti. Tulos on äärettömän hieno, ja yhtä kovatasoinen kaikilla kolmella raidalla. En voi muuta kuin toivoa, että pienestä painoksesta huolimatta tämä levy leviää riittävän laajalle, sillä siinä Squamata lunastaa kiistatta itselleen paikan noisen johtavien tekijöiden joukossa.

Squamatan osuus tekee tästä kiekosta aivan pakollisen hankinnan jokaiselle älykkään noisen ystävälle. Ja kyllä sitä alkupuoltakin ihan mielellään kuuntelee. Eli ei kannata turhaan aikailla, sillä painos on kovin pieni.

Jiituomas
Takaisin - Kokoelmat - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - W - Demot


I immediately started to salivate when I heard about this album. Unfortunately it wasn't a collaboration by these two noise bands from among the very best in the world, but a split album. Gelsomina is plays for the first half, with a quite powerful and broad wall of noise. The sound style is good, and the material subtly mutates inside the wall, yet something is missing. The Mercy Seat is Melting is just ordinary noise music. Very good ordinary noise, but still a part of the general mass of such stuff. The brilliance that lifts Gelsomina's best works to the very top of the genre is very much absent here. The track isn't at all bad, though, it's just ordinary. So I therefore run, for the first time, into a split where Gelsomina is the weaker partner.

Because Squamata is running on a completely different gear. The tone is much thinner than Gelsomina's, just as one can expect from the band. The tracks mutate much more strongly, and all three tracks feel very much alive. There is an excellent balance between machines and physical tools, with analog-like crunches and squeals being clearly the most dominant elements. Squamata has seemingly kept all the parts of thin art-noise they used so well on their earlier albums, yet added power to the mix, so that the sound both kicks hard and evolves constantly. The results is magnificent, on all three tracks. I can but hope that despite its limited availability this album will spread far enough, for on it Squamata undeniably takes its place among the finest makers of noise.

The Squamata part makes this an absolutely mandatory purchase for every fan of smart noise. And Gelsomina's part is a good listen, too. So do not hesitate - this baby will soon be sold out, and you'll regret not getting it.

Jiituomas