Bardoseneticcube - Lord of Light

Venäjällä on Bardoseneticcuben ja Noises of Russian ympärille muodostunut erikoinen musiikkia luova verkosto tai kollektiivi, jolla on paljon yhteistä suomalaisen Helixes-kollektiivin (siis Halo Manash, I.Corax, Zoät-Aon jne.) kanssa: molemmilla on takanaan jonkinlaista hengellistä/esoteerista lähdettä, erinäisiä samojen tekijöiden sivuprojekteja putkahtelee esiin tuon tuosta, ja tuotteliaisuus ylipäätään on verrattain melko huimaa, kuten myös tuotosten sisältö.

 

Artisti: Bardoseneticcube
Formaatti: CD-R
Levy-yhtiö: Deserted Factory
Julkaisuvuosi: 200
7
Kesto: 59:07

Kappaleita: 5

Itse musiikissa ei kuitenkaan ole ollut kovin suurta samanlaisuutta, vai onko? Tämä Bardoseneticcuben Lord of Light CD-R albumi lähtee nimittäin käyntiin melko Halo Manash-maisin soundein: aaltoilevaa kitaraulinaa, häiritseviä orgaanisia taustaääniä ja voimakas energinen hypnoottisuus. Ei kuitenkaan niin että voisi puhua plagioinnista, tai tuskin edes lainaamisesta, koska päällimmäisimmän pintakerroksen alta tämä on ihan omaa tavaraansa. Bardoseneticcube on loppupeleissä Noises of Russian tapaan enemmän perinteisellä post-industrial-maaperällä, vaikkakin näiden molempien tekijöiden tyylissä ne venäläisille artisteille ominaiset hienot piirteet kuten läpitunkeva voimakas tunteellinen ote jalostuvat parhaimmileen. Tämä tulee selkeästi jo ilmi toisella raidalla jossa dronet, syntikkasävelet ja kaikuvat puhesamplet luovat tälle alalle varsin perinteistä äänimaisemaa, ja vastaavissa merkeissä edetään koko levyn keskivaihe. Sellaista utuista matkailua jossa surulliset melodiakerrokset sekoittuvat vaimeaan rätinään ja konkreettisiin ääniin. Maisemia suoraan venäläisten peräkylien ja pikkukaupunkien sydämistä, milloin haikeampana, milloin meluisampana ja voimakkaampana. Päätösraita tuo takaisin ulisevat ääniaallot, enemmänkin outojen, jotenkin sci-fi-henkisten melodioiden parissa, ja muodostaakin aloitusraidan kanssa yhdessä levyn todelliset helmet.

Lord of Light on toki oikein laadukas levy, mutta melko tavanomaisten keskivaiheen raitojen vuoksi se ei ehkä olisi ensimmäinen valintani jos tähän nerokkaaseen yhtyeeseen haluaa tutustua.

John Björkman

 


Takaisin - Kokoelmat - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - W - Demot

An unusually creative collective has formed in Russia, with the bands Bardoseneticcube and Noises of Russia at its center. There are many similarities with the Finnish Helixes-collective (with names like Halo Manash, I.Corax or Zoät-Aon): both have strong spiritual/esoteric currents, seem to constantly spawn new projects, and also are amazingly productive, as well as producing amazingly high-quality material most of the time.

Musically they are not so similar, however, or are they? This CD-R by Bardoseneticcube starts off with some very Halo Manash-like sounds, undulating guitar drones, disturbing organic background noises and a strong energetic hypnotism. We do not need to talk about plagiarism here, however, because beneath the immediate surface this material expresses something completely different from Halo Manash. In the end, Bardoseneticcube is, like Noises of Russia, standing on traditional post-industrial ground, although both artists demonstrate some of the finest qualities many Russian artists are known for. This is already evident on the second track, where drones, synth tones and echoing speech samples create some very traditional soundscapes, and the whole midsection of the album follows in the same tracks. It is a dreamy trip where tonal layers mix with submerged noise and concrete sounds. Soundscapes from Russian backwater villages and small towns, sometimes in melancholy, sometimes in powerful moods. The end track brings back the squealing sound waves, this time in weirder, perhaps more sci-fi-esque melodies, and this, together with the opening track, prove to be the true pearls on the record.

Lord of Light is certainly a classy record, but due do its rather ordinary middle section it would not be my first choice for getting to know this ingenious artist.

John Björkman