Tankist - Vizij


Latvialaisen Tankistin verkkojulkaistu albumi on melko kirjava valikoima post-industrialin eri tyylejä. Sen avaa aika perinteinen dark ambient joka kiertyy hitaaseen urkuun loppuaan kohti (ess). Perässä tulee niin hitaasti pulputtavaa dronea (nomierinies), pauhaavaa teollisuushallimaisemaa (tur pat; levyn ehdottomasti paras raita) ja MZ.412-henkistä karua perkussioelektroniikkaa (vot vot). Ja vastaavanlainen tunnistettavuuden tuntu jatkuu loppuun asti, vaikka tyylit vaihtuvatkin. Seassa on silti välillä mahtaviakin hetkiä, kuten tur-raidan alku.

Artisti: Tankist
Formaatti: MP3
Levy-yhtiö: Protoplazma
Julkaisuvuosi: 2006
Kokonaiskesto: 55:15
Kappaleita: 12

On selvää, että Tankist-nimen takaa löytyvä Janis Mihejevs on lahjakas artisti, joka sekä tuntee alansa että kykenee luomaan sen sisällä jotakin uutta ja kiinnostavaa. Valitettavasti tuo tavoite näkyy tällä levyllä enemmänkin potentiaalina kuin valmiina luomuksina, sen verran tutulla ja yllätyksettömällä maaperällä liikutaan. Hyviä raitoja ovat joka ainoa, siitäkin huolimatta.

Jiituomas


Takaisin - Kokoelmat - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - W - Demot

This internet-published album by Latvian artist Tankist contains a broad spectrum of different styles in post-industrial music. It starts with traditional dark ambient (ess) that coils towards a slow organ near the end. Following that are things like slowly bubbling drones (nomierinies), booming factory sounds (tur pat, the clearly best track on the album) and MZ.412-style brutal percussion electronics (vot vot). A similar sense of "recognizability" goes on until the end, even as the styles themselves change. There are nevertheless some brilliant pieces included, such as the beginning of the track tur. At is clear that the person behind Tankist, Janis Mihejevs, is a talented artist who both knows his chosen field and is able to create something new and innovative within it. Unfortunately that goal is present on this album more as observable potential than as finished ideas, for the ground tread upon here is so familiar and lacking in surprises. Yet, despite that, all of the tracks are fine and enjoyable pieces.

Jiituomas