Sunset Wings - Covering for Solace

Sunset Wingsin debyytti on perinteisen tyylistä kevyttä neofolkkia, joka ilmeisesti hakee ennen kaikkea Changesin tai tuoreemman Werkraumin kaltaista ilmaisua. Ikävä kyllä niin pitkälle ei päästä. Yrityksen tuloksena on syntynyt teknisesti varsin kelvollista, mutta toivottoman tutunoloista tavaraa. Omaperäisyys loistaa poissaolollaan, kun materiaali on kuin October Fallsia tai akustista Ulveria murteellisin vokaalein.

Artisti: Sunset Wings
Formaatti: CD
Levy-yhtiö: Wrotycz
Julkaisuvuosi: 2009
Kesto: 59:19
Kappaleita: 14

Olen suuri hyvin sävellettyjen runojen ystävä, mutta tällä levyllä konsepti ei vain toimi, ja niin Rossetti kuin Kiplingkin jäävät kovin ulkokultaisiksi. Viimeistään siinä vaiheessa kun Robert Frostin upea Stopping by Woods on a Snowy Evening raiskataan pitkäveteiseksi, on hankalaa arvostaa edes levyn hyviä palasia. Tästäkin huolimatta on pakko myöntää, että sinällään yhtyeellä on ainekset kohdallaan. Tarvitaan vain tahtoa luoda kliseiden toiston sijaan jotakin aidosti uutta. Lisäksi laulajien aksentit on niin voimakkaat, että ne väistämättä luovat (ainakin osittain valheellisen) amatöörimäisen tunnelman. Mitä useammin kiekkoa kuuntelen, sitä vahvemmin tulee olo, että tässä on yhtye jonka kannattaisi rohkeasti laulaa äidinkielellään. Samoilla markkinoilla, joille esim Svarrogh materiaaliaan tekee, olisi varmasti tilaa yhdelle asiansa hallitsevalle itäeurooppalaiselle yhtyeelle lisää.

Jiituomas


Takaisin - Kokoelmat - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - W - Demot

The debut album of Sunset Wings is traditional, light neofolk, which seems to aim for the kind of material created by the likes of Changes or the more recent Werkraum. Unfortunately they do not get that far. What they have done is they’ve created technically good, yet completely over-familiar stuff. The absence of all originality is obvious, as the stuff is like October Falls or acoustic Ulver, with very heavily accented vocals. I am a big fan of well-composed poems, but on this album the idea just does not work, and thus both Rossetti and Kipling remain just shallow attempts at being deep. Especially at the point where Robert Frost’s wonderful Stopping by Woods on a Snowy Evening gets raped into becoming just boring, it is hard to appreciate even the good parts of this disc.

Despite all that, one must admit that in a sense the band does have its act together. What they need is a way to create something really new, instead of just repeating others’ clichés. Furthermore, the singers’ accents are so heavy that they inevitably create an (at least partially false) impression of a bunch of amateurs. The more I listen to this, the more it seems that here is a band that should be singing in its native tongue. On the same market to which bands like Svarrogh make their material, there would certainly be room for one more well-playing band from Eastern Europe.

Jiituomas