Varsin lyhyessä ajassa esikoislevyn ilmestymisen jälkeen Sophia ehti julkaista kaksi uutta levyä, Aus der Welt-minialbumin sekä Herbstwerk-CD:n, jotka ovat periaatteessa sisarteoksia. Aus der Welt ilmestyi ensin vinyyliformaatissa Peter Petterssonin omalla Erebus Odora-levymerkillä 1000 kappaleen painoksena, mutta Herbstwerk-
albumin 3000 ensimmäistä kappaletta sisältävät kaupanpäällisenä myös Aus der Welt:in pienois-CD:nä. Tästä johtuen, sekä siitä, että levyt kuuluvat tyylillisesti yhteen, arvostellaan ne tässä myös yhtenä pakettina. Tyylillisesti onkin tapahtunut aikamoista muutosta Sophian esikoisalbumin jälkeen. Siinä missä ensimmäinen levy oli äärimmäisen karu, ellen jopa sanoisi brutaali, lähes pelkkien rumpujen varassa toimiva sotamarssi, ovat Herbstwerk ja Aus der Welt hiotumpia neoklassisia teoksia, vaikka ei niistäkään mahtipontisuutta tai sotaisuutta uuvu.

Marssi- ja patarummut ovat yhä keskeisessä asemassa, mutta ovat saaneet antaa jonkin verran tilaa kuoroille, orkestereille ja varsin taitavasti luodulle monitahoiselle äänimaailmalle. Kappaleiden rakenteet eivät ole aivan yhtä yksinkertaisia kuin Petterssonin aiemmissa töissä mutta useimmat biisit rakentuvat kuitenkin yhdelle perusidealle. Ensiksi ilmestynyt Aus der Welt sisältää neljä kappaletta, joista kolme on voimakkaampia marssikappaleita ja yksi, levyn nimikkobiisi, on hiljaisempi surumielinen kappale, joka itseasiassa muistuttaa erittäin paljon Arcanaa, huomattavasti synkempää sävyä lukuunottamatta. Eniten kolahtaa aloitusraita Strength through Sorrow voimakkaine kuoroineen, mutta täytyy sanoa että koko levy on läpeensä erittäin korkeatasoinen ja heikkoja hetkiä ei ole. En muuten tiedä mistä johtuu, mutta vinyyliversio kuulostaa CD-versiota paremmalta, johtuuko tuo sitten siitä että LP-levyyn kuulemma mahtuu enemmän äänitaajuksia vai vain siitä että vinyylikiekkoa (vieläpä värillistä) on vain juhlavampi kuunnella?

Herbstwerkin 3000 kappaleen ensipainos tulee varsin juhlavassa pakkauksessa - on pahvipakkaukset, kohotetut kiiltopintaiset kuvat ja vieläpä tuo Aus der Welt-pienois-CD:kin. Musiikillisesti se on Aus der Weltiä monipuolisempi - aloitusraita Miserere on hiljainen kuorokappale, sen jälkeen seuraa sarja sotaisempia kappaleita Herbstwerk, jossa on muuten Arvo Pärtiltä lainattu jousimelodia, mahtipontinen March of Strength, jonka loppuun on saatu myös hieno hiljaisempi piano-osuus, sekä nopeatempoinen Winterflame. Viides kappale Inner Turmoil on hiljaisen autiota pianonpimputusta, sopiva välisoitto ennen Copper Sun:ia joka on taas mahtipontinen patarumpujen ja torvien kavalkaadi. Valitettavaa on se, että tämän jälkeen levy käytännössä loppuukin, jäljellä on kaksi kappaletta huminaa ja puhetta jotka toimivat ikäänkuin pitkänä outrona. Kun levyllä on pituuttakin vain 38 minuuttia, jää vähän semmoinen olo kuin se olisi loppunut kesken. Jos Herbstwerkin huonot puolet nostetaan esille, voisin sanoa että siinä on Mini-CD:n verran oikeasti hienoa materiaalia ja loput täytettä. Puolustukseksi täytynee sanoa, että se hieno materiaali on sitten todella hienoa. Ja kun Aus der Welt:in vielä saa kaupan päälle, niin levy on moninkertaisesti hintansa arvoinen.

Vaikka Herbstwerk on jo tehnyt itsensä tunnetuksi Sophian klassikkolevynä, täytyy myöntää että debyyttilevy on jäänyt minun henkilökohtaiseksi suosikikseni. Puolustettakoon tätä sillä, että sen kaltaista, niin karua ja pelkistettyn väkivaltaista levyä en ainakaan minä ole kuullut, kun taas Herbstwerk/Aus der Welt-kaltaista militanttia neoklassista materiaalia ovat tehneet jo monet artistit, mm. the Protagonist ja Puissance, eivät tosin läheskään yhtä taitavasti kuin Sophia. Hankkikaa Herbstwerk, se on ehdottomasti sen arvoinen, ja mielestäni parasta tyylilajissaan, mutta hankkikaa myös Sophian debyytti, sillä se on toistaiseksi varsin ainutlaatuinen.

John Björkman