Sol Invictus - Thrones

Thrones alkaa olla jo niin mones Sol Invictus -levy (määrä taitaa liikkua jo lähempänä paria kuin yhtä tusinaa), että en tahdo enää oikein pysyä niiden suhteen ajan tasalla. Mutta koska edellinen Hill of Crosses oli kuitenkin yksi niin soundillisesti kuin sävellyksellisestikin onnistuneimpia Sol Invictus -tuotoksia, muuten tällä hetkellä hieman paikallaan polkevan bändin tuotannossa, niin odotin tämän uuden CD:n kuulemista mielenkiinnolla.

 

Artisti: Sol Invictus
Formaatti: CD
Levy-yhtiö: Tursa/ World Serpent Distribution
Julkaisuvuosi: 2002
Kokonaiskesto: 52 min.
Kappaleita: 10

Thronesia kuunnellessa on positiivista huomata, että Tony Wakeford on löytänyt sävellyksiinsä hieman uusia koukkuja. Ensimmäisestä, mielestäni introksi tarkoitetusta Godsista eikä sitä seuraavasta Do and Say:sta tätä ei vielä niinkään huomaa, mutta kolmas kappale Gonesville yllättää perinteiseen Sol Invictus -soundiin sekoitetuilla jazz-vaikuteillaan. Gonesvillen lisäksi niitä löytyy vähemmässä määrin myös muutamasta muusta kappaleesta, kuten esimerkiksi The Thrill is Gone:sta, joka on itse asiassa pitkälti sama kappale kuin Gonesville, erona vain, että Gonesvillessa ei ole Sally Dohertyn laulua. Then He Killed Her edustaa perinteisintä Wakefordia parhaimmillaan ja kappaleessa on myös kiinnostava, tavallisesta poikkeava siirtymä säkeistöstä kertosäkeeseen. Ensimmäinen kappale Gods toistuu levyn loppupuolella nimellä No Gods, joka Gonevillen tavoin sisältää toisella kerralla myös laulun. Hieman säröisempiä soundeja löytyy parista kappaleesta ja In God We Trust:in taustalla pyörivä looppi täyttää varmasti rajummankin industrial-musiikin kriteerit.

Thrones on luultavasti yksi monipuolisimmista levyistä, mitä minä olen Sol Invictukselta kuullut. Neofolk-, jazz- ja kone-soundien löytyminen samalta levyltä kuulostaa pelottavalta sekamelskalta, mutta tästä ei kuitenkaan välttämättä ole kysymys. Vaikka minun täytyykin tunnustaa, että itse kuuntelen jazzini ja industrialini mieluummin muiden kuin Tony Wakefordin ja hänen bändinsä (joka muuten koostuu Sally Dohertyn lisäksi mm. Matt Howdenista, Eric Rogerista ja Karl Blakesta) soittamana, niin onnistuu Thrones kuitenkin kohtuullisesti eri elementtien sekoittamisessa. Tiivistäen voisikin sanoa, että Sol Invictus kuulostaa melko lailla entiseltään, muttei kuitenkaan junnaa paikallaan itseään toistaen, kuten monilla muilla uudemmilla levyillään.

Jaakko Penttinen

 


Takaisin - Kokoelmat - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - W - Demot