Sigmud - Music from Outer Space


Argentiinalainen Sigmud (Julian Peralta) on tällä kertaa liikkeellä tavallista kokeellisempana. Music from Outer Space on kokoelma erilaisia kokeellisia raitoja, artistin mukaan soundtrack hänen sisäiseen elokuvaansa. Soundimaailma on yhtenäinen, linja ja tyyli hyvin hajanaista. Välillä mennään hitaassa elektrossa, välillä retro-ambientin puolella, ja niin edelleen. Palaset ovat sinällään kauniita ja artisti selkeästi tietää mitä tekee, mutta tulos vain ei ole mitenkään erityisen viehättävä. Sävy on huonolla tavalla kylmä ja musiikki jää jollakin tapaa kovin abstraktiksi ja etäiseksi. Välillä siinä on myös aivan kummallisia vetoja, kuten huumehöyryiseltä Jean-Michel Jarrelta kuulostava Sounds of the Moon.

Artisti: Ships on Fire
Formaatti: mp3
Levy-yhtiö: Protoplazma
Julkaisuvuosi: 2007
Kokonaiskesto: 51:45
Kappaleita: 16


Viimeiset viisi raitaa kattava The Imagination Factory on teoksena aivan eri luokkaa kuin levyn muu materiaali: se on hieno, tällä kertaa hyvällä tavalla kylmä ja erittäin tyylikkäästi rakentuva äänimaisemaluomus, jossa muualla häiritsevä hajanaisuus on onnituttu kääntämän eduksi. Rasittava toki sekin, on, mutta hyvin toisella, kiinnostavammalla tavalla. Siitä julmasti sanoen myös näkee, mitä koko levy olisi voinut olla, jos sitä olisi hiottu yhtenäisemmäksi.

Kaoottisemman läppäritavaran ystävät saattavat tästä pitää, muiden makuun materiaali on mitä todennäköisimmin aivan liian sekalaista ja sekavaa.

Jiituomas


Takaisin - Kokoelmat - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - W - Demot

The Argentinian Sigmud (Julian Peralta) presents this time a more experimentalist side. Music from Outer Space is a collection of different sorts of experimental tracks, according to the artists a soundtrack to his internal movie. The sound-range is highly uniform, but style and type of composition very diverse. At one point, it's all slow electro, at another it's retro-ambient, and so on. The elements are beautiful in themselves, and the artist clearly knows what he is doing, but the result just isn't that charming. The feel of it all is somehow very abstract and remote. And at some points there are simply weird moves, such as the "Jean-Michel Jarre on drugs" -sounding Sounds of the Moon. The Imagination Factory, which spans the last five tracks of the album, is of a very different quality than the parts preceding it. It is a fine, well-developing composition that has a very cold feel to it (this time in a good sense). On it the lack of common thread, so annoying in the first 11 tracks, has been turned into a benefit. It too is quite irritating, but in a different, interesting way. It also, to put it cruelly, show how much better the whole album could have been, if it had been merged into a solid whole.

Friend of chaotic laptop stuff may enjoy this, but for others the material is probably too diverse and too dissonant.

Jiituomas