The Protagonist - Interim

 

Interim jatkaa tylillisesti suoraan siitä mihin debyyttialbumi A Rebours vajaat seitsemän vuotta sitten jäi. Äänimaailma on muuttunut runsaammaksi ja entistäkin teatraalisemmaksi, musiikki itsessään ei. Parhaiten vanha konsepti on saatu uusiutumaan avausraidalla Strife, jossa sävyjen kirjo tuo lisää voimaa teokseen. Muissa raidoissa tulos jää hieman kalpeaksi.

Artisti: The Protagonist
Formaatti: CDS
Levy-yhtiö: Cold Meat Industry
Julkaisuvuosi: 2005
Kokonaiskesto: 20:40
Kappaleita: 4

Voimaa syö myös se, että kolme ensimmäistä kappaleista on kokonaan instrumentaaleja, eikä toimivaa rytmitystä näin pääse syntymään. Ennen kaikkea kuitenkin tuntuu siltä, että aika on päässyt vierimään Protagonistin ohitse. Samoja teemoja ja ideoita on hyödynnetty tehokkaammin jo muualla, esim. Sophian varhaisessa tuotannossa. Lisäksi jää kokemus siitä, että Magnus Sundströmin toinen projekti, mahtava Des Esseintes, pystyy paremmin ilmaisemaan artistin tavoitteita. Protagonistiin kohdistuneet odotukset ovat vuosien varrella nousseet niin korkeiksi, että niihin olisi vaikea muutenkin vastata, ja Interim jää kauas tuosta. Ei se sinällään huono ole, mutta varsin mitäänsanomaton kylläkin.

Selkeä pettymys.

Jiituomas


Takaisin - Kokoelmat - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - W - Demot

Interim is a direct stilistic continuation from where the debut A Rebours left off about seven years ago. The soundscape has become broader and even more theatrical than before, the music itself has not. The best renewal of the old idea is on the opening track Strife, in which the spectrum of tones brings a lot more force to the piece. On the other tracks the result is left somewhat wanting. A secondary effect depleting strength from the entire disc is the fact that the first three tracks are instrumentals, and a functional, holistic rhythm structure has thus no chance to appear. And regardless of those, the essential feel throughout the album is that time has unfortunately passed The Protagonist by. The same ideas have already been utilized with more strength, for example in the early works of Sophia. In addition to this, what remains is a clear experience of Magnus Sundström's other project, the magnificent Des Esseintes, being currently a better expression of what the artists wants to say.

The expectations on The Protagonist have risen so strongly over the years that absolutely everything would have a hard time coming up to something able to cross that line - and Interim is left far behind. It is not a bad disc per se, but nevertheless a rather undistinguished one.

A definite disappointment.

Jiituomas