Niko Skorpio - Half Born in Half Light

Vajaa vuosi sitten postiluukustani tipahti omituinen kirje Some Place Else:ltä. Kirje sisälsi salaperäisen EP:n Niko Skorpiolta, nimeltään Half Born in Half Light. First Appearance: Money to Burn. Levyn sisältö suoraan sanottuna mykisti minut.

 

Artisti: Niko Skorpio
Formaatti: CD
Levy-yhtiö: Some Place Else
Julkaisuvuosi: 200
8
Kesto: 65:01

Kappaleita:7

EP osoittautui myöhemmin jonkinlaiseksi ennakkomaistiaiseksi tulevasta Niko Skorpion albumista: Half Born in Half Light - levy jossa tämä muuntautumiskyvystään tunnettu artisti tekee suurimman muuntautumisensa. Half Born in Half Light:illa ei ole hiventäkään Niko Skorpion tavaramerkinomaisesta huumorista tai temppuilusta. Tämä levy on suoraan sanottuna hyytävä - se on kuin mitä todenomaisin painajainen joka nousee mullan alta ja leviää homeisista kellarinseinistä. Se on synkimmänkin musiikkigenren mittapuulla synkkä ja yhtaikaa majesteetillisen kaunis.

Levyn alkumanausten jälkeen Worm in the Foundation asettaa kuulijan aloilleen kumauttamalla todellisuuden kallelleen ja viistoon. "Someone else is here." ilmoittaa aavemainen ääni yhtä aavemaisten narinoiden ja räminän säestämänä. Toisto luo tunteen kuin heräisi uudelleen ja uudelleen samaan painajaiseen - joka kuitenkin on hieman erilainen. Tarpeellisesti vähemmän intensiivinen Neithersphere tarjoaa rituaalista perkussiota samoissa tunnelmissa, ja ambient/dronekappale Leper Angel on tunnistettavimmin Niko Skorpiota, luoden seesteisen ja eteerisen kauniin välisoiton ennen kuin kuulija tiputetaan uuteen jäniksenkoloon. Through the Ribcage lähtee jälleen kolkoin räminöin liikkeelle ja aavemaiset ujellukset tarraavat ikään kuin kuulijan jokaisesta hermonpäästä kiinni ja vääntävät hiljalleen tietoisuuden uusille taajuuksille. Kun kerran ollaan perillä alkaa tuonpuoleinen ääni manauksen, aavemaisten kuorojen ja rämisevien kitaroiden säestyksellä. Tämän unohtumattoman äänitripin jälkeen soiva To Reincarnate as a Bagpipe tuntuu jotenkin turhalta ennen varsinaisena päätöksenä toimivaa We No Longer Exist:iä.

Jostakin syvistä syövereistä Niko Skorpio on löytänyt melkoista inspiraatiota tähän teokseen, joka muodostaa valtavan harppauksen hänen aiemmista levyistään. Levy on hyytävän kaunis, muodostaa häkellyttävän todentuntuisen orgaanisen äänimaailman sekä todella kauniin yhtenäisen kokonaisuuden (mikä ei aiemmin ole ollut Skorpion vahvoja puolia). Ja ennen kaikkea se onnistuu olemaan synkkään musiikkiin turtuneelle ihmisellekin todella pelottava. Pieni miinus tulee siitä että näin hieno teos olisi ansainnut jykevämmän pakkauksen kuin ohuen, vaikkakin kauniin, läpyskän. Joka tapauksessa tämä on upeimpia levyjä mitä olen pitkiin aikoihin kuullut.

John Björkman

 


Takaisin - Kokoelmat - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - W - Demot

About one year ago I received a strange red envelope from Some Place Else. It contained a mysterious EP from Niko Skorpio, titled Half Born in Half Light. First Appearance: Money to Burn. The contents of that EP quite honestly stunned me. Now, it has turned out the EP was a special pre-taster of the coming Niko Skorpio album: Half Born in Half Light - an album where the trickster artist performs his greatest trick so far. There is not trace of the sense of mischief labeling Skorpio´s earlier releases. In all honesty, this record is chilling to the bone - it feels like something crawling up from under the dirt and spreading through moldy cellar walls. It is dark even on a scale of the darkest musical genres, and simultaneously majestically beautiful.

After the initial invocations, Worm in the Foundation puts the listener in (a different) place by pushing reality diagonal and sideways. "Someone else is here," declares a ghastly voice, accompanied by equally ghastly screeches and rumbles. A repetition creates the sense of waking again and again into the same (slightly different) dream. Neithersphere is (and has to be) less intensive, offering ritual percussion, yet keeping in the same atmosphere. Ambient/drone track Leper Angel is the most recognizable Niko Skorpio-track, forming a serene and ethereal interlude before the nest plunge into the rabbit-hole. Through the Ribcage sets off with eerie squealing noises grabbing hold of the listener´s nerve-ends and slowly twisting consciousness into new frequencies. Once there, a disembodies voice begins a chant, accompanied by ghostly choirs and dissonant rumbling e-guitars. After this unforgettable aural trip, the following track To Reincarnate as a Bagpipe seems somehow futile and unnecessary before the actual ending track We No Longer Exist.

It must be some deep, forgotten depth where Niko Skorpio has discovered the inspiration for this piece, which is a huge jump from all his previous works. The record is chillingly beautiful, forms a amazingly believable organic sound world and coherent whole (which has previously not previously been Skorpio´s forte). But most of all, it succeeds in being really frightening, even to a listener numbed by "dark" music of all sorts. A small minus comes from the humble packaging - a work of this class would deserve more than just a paper sleeve. Nevertheless, this is one of the most magnificent records I have heard in some time.

John Björkman