Lykaion Eclipse - Mesa

Lykaion Eclipsen edellisistä julkaisuista on vierähtänyt jo vuosikymmenen verran. Mesa on myös hyvin erilainen kuin yhtyeen varhaisempi materiaali, vaikka se onkin sävyiltään samankaltaista hieman haikeaa mutta ei erityisen synkkää ambientia. Levyn idea on yksinkertainen: yhtä ainoaa itsekseen värähtelevää feedback-ääntä on miksattu pitkin matkaa uusiksi, niin että se muuttuu musiikiksi. Hyvin kauniiksi musiikiksi. Olisi helppo kuvitella, että tulos olisi pitemmän päälle pitkästyttävä, mutta näin ei ole.

Artisti: Lykaion Eclipse
Formaatti: CD
Levy-yhtiö: Magnanimous
Julkaisuvuosi: 2008
Kesto: 68:24
Kappaleita: 1

Yhtyeen muodostavat Mathias Josefson (mm. Moljebka Pvlse) ja ydinfyysikko Robert Broed ovat niin taitavia siinä mitä tekevät, että yksinkertaisuus vain kiistattomasti muuttuu runsaudeksi. Mesa toimii intensiivikuuntelussakin varsin hyvin, mutta on silti parhaimmillaan soimassa korkealla voimakkuudella taustalla. Sen ainoa vika mielestäni on siinä, että Lykaion Eclipsen paluulta saattoi odottaa vieläkin enempää. Yhtye, jolla on takanaan sellaisia teoksia kuin Antimony-kasetin Aurora / Leaving the Road at the Gardens, pystyy varmasti vielä tätäkin huimempiin luomuksiin.

Erinomaista ambientia, siis - mutta ei oikeastaan millään tavalla erityistä.

Jiituomas


Takaisin - Kokoelmat - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - W - Demot

It's already been a decade since the previous works of Lykaion Eclipse were published. Mesa is also quite different from their earlier material, despite being generally in the same vein of slightly melancholic but not really gloomy ambient. Its basic idea is simple: one self-oscillating feedback tone has been mixed on the way, so that it becomes music. Very beautiful music. It would be easy to imagine that this would make the result quite boring, eventually, but it is not so. The people forming this band, Mathias Josefson (of Moljebka Pvlse) and nuclear physicist Robert Broed, are so skilled at what they do that the simplicity undeniably transforms into plurality. Mesa works quite well in intensive listening, but is at its best as background music that is played loud. Its sole real problem, in my opinion, is that even more could be reasonably expected of the return of Lykaion Eclipse. A band that has made works like Aurora / Leaving the Road at the Gardens (on the tape Antimony), can certainly create things that far surpass this one.

S: brilliant ambient - but not really that special.

Jiituomas