Tamperelaisen Loco_motiven materiaali on kertakaikkisen outoa. Se on aivan poikkeuksellisen selkeästi epämusiikkia - jokainen melodia rikotaan, kaikessa on hajaääniä, jne. Tätä ei ole missään tapauksessa tehty nautittavaksi, vaan koettavaksi. Tyyli on erittäin freejazz-painotteista, mutta sävy kliinisen elektroninen.

Kappaleiden linja vaihtelee radikaalisti. Redeemer on hieno, hidas kuoromaisella pulputuksella viimeistelty teos, Gehenna taas vain todella ärsyttävää vinguttelua, muutamia melodianpaloja ja hiljaista taustasotkua. Sermon on the Mount on letkeää fiilistelyä, Temple of Solomon outoa puolirytmistä teemarakentelua, Locust käsittämättömän rento fuusio Lemmenlaiva-muzakia, dronea ja naislaulua, ja lopulta Lux Aeterna hidasta kuviointia joka kuulostaa lähinnä taidenäyttelyyn suunnitellulta. Avausraitaa lukuun ottamatta näistä on varsin vaikea pitää, mutta jokaisesta palasesta huomaa että Loco_motive on tehnyt juuri sitä mitä itse haluaa. Tässä ei kosiskella yleisöä, vaan vain luodaan. Levyn tuotantojälki on erinomainen (nauhoitettu mukana soittavan Verden studiossa, miksaus bändin oma), mikä entisestään korostaa sitä että hankaluus on ratkaisu, ei puutteiden syytä.
Erittäin kiinnostava ja omalla tavallaan tasokas teos, mutta hemmetin vaikeaa tästä on tykätä.

Jiituomas