Wilde Jaeger

Viime vuosina on Alppien seuduilla muodostunut oma uusi neofolk-liikkeensä. Tämä aidosti folkloresta ammentava ja hieman ronskimpiotteinen tyylisuunta on ollut hyvin tervetullut tuore tuulahdus lukemattomien kohtalokkaan kaihoisille Death in June- ja Orplid-imitaattorien keskelle. Tämän suuntauksen ensimmäinen voimannäyttö oli yhden keskushenkilön eli Gerhard Petakin (Allerseelen) kokoama Wir Rufen deine Wölfe-kokoelma. Nyt voidaan reilusti sanoa Wir Rufen Deine Wölfe:n saaneen jatko-osan Alppien seudun folkloresta ja naamioitumisperinteistä ammentavalla Wilde Jäger-tuplalla.

 

Kokoelma
Formaatti: 2CD
Levy-yhti÷: Steinklang
Julkaisuvuosi: 2007

Kesto: 65:06 + 60:05

Kappaleita: 12 + 12

Levyn aloittaa bulgarialainen Svarrogh jytisevällä Das Raunend Gebirg-kappaleella joka tuo yhtyeen parhaat puolet, kuten Dimo Dimovin jylhän lauluäänen, esiin (ja jättäen turhat black metal-ainekset pois). Saksalainen Werkraum on myös oikein hyvässä vedossa, eikä kuulosta enää ollenkaan niin DIJ-maneeriselta kuin esikoislevyllään. Sangre Cavallum on totuttuun tapaan jylhä ja mahtipontinen säkkipilleineen, mikä toimii vaikka pientä liian yrittämisen tuntua on mielestäni vielä havaittavissa. A Minority of One on nimi joka usein nähdään mainittavan näissä yhteyksissä. Kyseessä on itseasiassa kokeellista äänimateriaalia, jossa mm. kelloja, kanojen kaakatusta ja kuorsausta. Allerseelen tuo primitiivisen voimansa esille vahvemmin kuin koskaan - alkukantaista uhoa tihkuva Rauchnachtmaske meneekin suoraan suosikki Allerseelen-listalleni sekä tämän kokoelman helmeksi. Yhtä upeaa alkuvoimaa tarjoilee pian Waldteufel kappaleella Rabenbrot, joka edustaa Rauchnacht- ja Sanguis-levyillä kuultua Isengard-tyylistä folkmetallia. Vähemmän onnistuneita vetoja edustaa mm. Hamramr kököhköllä kerrontakappaleellaan, kun taas täysin perinteisen neofolk-tarjonnan hoitaa Haberfeld. Ykköslevyn päättää outo lintu Teatro Satanico varsin selvällä Coil-imitaatiollaan Altar Knotto.

Kakkoslevyn aloittaa synkän kokeellisella materiaalilla Fanes, jonka jälkeen itse pääpukit eli Sturmpercht pääsevät ääneen. Das Letzte Zapfenwanderl onkin Sturmperchitä oikein parhaassa vedossa, siinä on tekemisen riemua, hanuria ja jytisevää rumpua, ilman että homma kuitenkaan menisi pelleilyksi. Omasta mielestäni tämän päivän neofolkin vahvimpia suunnannäyttäjiä. Elli Riehl sähkökitaroineen ja yliampuvine puhelauluineen menee puolestaan täysin yliampuvan korniksi. Hekatekin näyttää yhä olevan voimissaan, vaikka muistan jostakin kuulleeni Goddess-tuplan jäävän heidän joutsenlaulukseen. Tannkönig on kuitenkin ehkä hitusen vähemmän voimakas kappale kuin mitä Hekaten tasoiselta yhtyeeltä voisi odottaa. Kakkoslevyn loppupäässä tasoa nostattavat vielä SagenToeterRiharcSmilesTrollFerd-kollaboraation hilpeä jotlaus/säkkipillirempsutus Die Sennin sekä Theleman herkkä Ave Maria-pohjainen Bergandacht, joka kauniisti vie mielen Alppien lumisille rinteille.

Kahdelle levylle mahtuu todella paljon tavaraa eikä läheskään jokaista osallistujaa pysty tässä kommentoimaan. Taso tietenkin vaihtelee myös kokoelman mittaan melkoisesti, mutta riittäköön kun sanotaan että tässä on sen verran paljon todella tasokkaita ja tuoreen oloisia esityksiä että tämä kokoelma pystyy palauttamaan uskoni neofolk-musiikkiin. Hyvin kasassa pitävä teema jota tukevat kansien upeat valokuvat erilaisista naamioista auttaa myös tekemään tästä kokoelman joka hyvinkin saattaa olla pian klassikkoasemassa.

John Bj÷rkman

 


Takaisin - Kokoelmat - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - W - Demot
 

Within the past few years a new neofolk-movement has arisen around the Alps. This new style utilises genuine folklore and has a somewhat rougher approach, which makes it a very welcome fresh addition to the countless serious and fateful Death in June- and Orplid-imitators. I would say the first show of strength of this movement was the Wir Rufen Deine Wölfe-sampler, compiled by Gerhard Petak of Allerseelen. Now we could say that Wir Rufen Deine Wölfe has got something of a sequel in the double-CD compilation CD Wilde Jäger, which deals with masked traditions of the alpine regions.

The compilation opens with Bulgarian Svarrogh and the thunderous track Das Raunend Gebird, which brings out the best sides of the band, such as Dimo Dimov´s powerful singing voice (and leaving out unnecessary black metal-elements). German Werkraum is also in very good shape and shows considerable development from his DIJ-influenced debut album. Sangre Cavallum and their bagpipes are as epic as ever, although there is still a sense of overdoing present. A Minority of One is a name I have often run into in these contexts. They seem to play more experimental soundscape material, utilising everything from chickens to snoring. Allerseelen goes for an unusual show of primitive strength with Rauchnachtmaske, which immediately ranks among my Allerseelen favourites, and one of the highligts for this sampler as well. It is soon followed by another contribution on the same level - Waldteufel´s Rabenbrot, a folk metal song in best Isengard-style. Some not as successful presentations are Hamramr with their narrative track and Haberfeld who are pretty much the only representatives playing "old-fashioned" neofolk. Disc 1 is closed with the rather bizarre Teatro Satanico with the obvious Coil rip-off Altar Knotto.

Disc 2 starts off with some dark experimental soundscapes by Fanes, after which the main goats Sturmpercht kick off with Das Letzte Zapfenwanderl. This is Sturmpercht at their best once again, with joy of playing, accordeons and thundering drums, with a good dose of humour, still without making the whole thing a joke. Definitely among the strongest spearheads for neofolk today! Elli Riehl with their e-guitars and overdone vocals again go way into the cheesy deep end. Hekate still seems to be alive, althrough I recall rumours of Goddess being their Swansong. Nevertheless, Tannkönig is maybe not as strong a song as I would have expected from a band of Hekate´s calibre. The level is once again brought up at the end of disc 2 with the SagenToeterRiharcSmilesTrollFerd-collaboration and their jolly track Die Sennin, featuring both bagpipes and yodeling, and Thelema´s beautiful Ave Maria-based Bergandacht, which brings one´s mind to the peaceful snowy slopes of the Alps.

Very much material fits onto two CD´s and it is impossible to comment on all contributions here. The overall level is of course varying but let it suffice to say that this compilation features enough classy and fresh acts to restore my lost faith in neofolk. A coherent theme supported by some amazing photos on the sleeve help make this a sampler that may well become a classic soon.

John Björkman