Widerstand

Uskon, että vuosi 2003 tullaan muistamaan lukuisista kokoelmalevyistä, kuten L. White Recordsin mammuttimaisesta Don't Hunt What You Can't Kill:istä, UHF-levy-yhtiön hienosta debyytistä Getting Away With Murder:ista, Steinklangin In Stahlgewittern -kokoelman toisesta osasta sekä Stateartin julkaisemasta Widerstandista.

Pitkään tekeillä olleen kokoelman teemana on vastarinta, johon liittyen kukin yhtye esittää oman näkemyksensä asiasta. Ensimmäisen levyn aloittaa nykyään kovassa nosteessa oleva Propergol, joka on ainoa yhtye jolta on kelpuutettu mukaan kaksi kappaletta. Propergol tuo itsestään esiin uuden, meluisamman puolen ja osoittaa samalla kykenevänsä kehittymään. Esimerkiksi Fahrenheit on huomattavasti meluisampi isku kuin mitä yhtyeeltä odottaisi. Tuntemattomamman 4th Sign of Apocalypsen rauhallinen Black Sheep tuo mieleen toisen maailman sodan tunnelmat, mutta kappaleessa ei ole yhtään omaperäisyyttä, mikä tekisi siitä kiinnostavan vielä toisellakin kerralla kuultuna.

 

Artisti: kokoelma
Formaatti: 2CD
Levy-yhtiö: Stateart
Julkaisuvuosi: 2003
Painos: 1000 kpl.
Kappaleita: 7+8

Hieman toisenlaista, elektronisempaa tunnelmaa edustaa Orphx, jonka kappale Black Flag on yhtyeen muutaman vuoden takaista, nykyistä suoraviivaisempaa materiaalia. Ensimmäisen CD:n kolmea viimeistä yhtyettä Allgrena, Control Resistance ja Genitor Lvminis ovat kaikki liikkeellä raakileen asteella olevalla materiaalilla. Paras näistä kolmesta on mielestäni Control Resistancen Blood in Your Face, joka on muita meluisampaa elektroniikkaa.

Levyn 2 aloittaa yhdysvaltalainen Blood Conspiracy, jonka rumpalina toimii Michael Moynihan. Yhtyeen esitys on kuitenkin niin huono yhdistelmä militaristisen neofolkin kliseitä, ettei edes Moynihanin mukana oleminen ei saa minua kiinnostuneeksi. Predominance puolestaan on yksi niistä yhtyeistä, jotka tuntuvat julkaisevan parhaat kappaleensa kokoelmilla (vrt. hieno Cathedral of Light Spectren julkaisemalla Book ov Shadows:illa). Ritualistinen To Tame a Land on mielestäni yksi muuten liian yliarvostetun Predominancen parhaita kappaleita. Dream Into Dustin folkia, neoklassista ja militaristisia rytmejä yhdistelevä At the Heart of the White Rose on myös yksi levyn kohokohdista. Bändin kypsyyttä huokuvasta soundista paistaa varmuus ja osaaminen. Seuraavana ovat vuorossa ex -Law jäseniä sisältävä Citadel ja Survival Unit. Ruotsalaiset vahvistavat taas kerran on ennakkokäsitykseni itsesästään melko persoonattomana voimaelektroniikkayhtyeenä. Rahkeita heillä kyllä tuntuisi olevan enmpään. Levyn kiinnostavinta antia on Con-Dom:in kuolemansellissä viruvasta vangista kertova I'm Human, jossa musiikki ja sanat pelaavat täydellisesti yhteen. Kappaleessa tulee joka 15 sekunti kaasua jäjittelevä ääni, josta kerrotaan myös sanoituksissa. Toisen CD:n päättävät ranskalainen voimaelektroniikkayhtye Maison Closen Escape from Freedom, jonka puhesample tuo mieleeni elokuvan Minority Report ja Wutanes Heerin tunnelmallisempi Resistance. Molemmat ovat kelpo esityksiä, vaikka eivät iskekään heti ensimmäisellä kerralla aivan täysillä.

Tiivistäen voi sanoa, että jo aiemmin nimeä saaneet yhtyeet, kuten Propergol, Orphx, Predominance, Dream Into Dust, Survival Unit ja Con-Dom hoitavat hommansa hienosti, mutta monet muut tulevat jäämään tämän tasoisella materiaalilla vastaisuudessakin melko tuntemattomiksi. Jos levy ei ole musiikillisesti kaikkien artistien kohdalla aivan täysosuma, niin kokoelman kannet puolestaan ovat mielestäni hienot ja ne tuovat positiivista vaihtelua alan levyjen kansitaiteeseen. Levyt on pakattu DVD-boksiin, joka sisältää vihkosen hyvinkin eri tyylejä edustavista yhtyeistä ja teemaa käsittelevän manifestin.

Jaakko Penttinen

 


Takaisin - Kokoelmat - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - W - Demot