Post-Romatic Empire -yhtiön joutsenlaulu on kaikilla tavoilla linjan mukainen. Se saapuu kahden LP:n gatefoldina, läpikuultavin liittein, ja ylimääräisen seiskan kera. Sisältönä on tyyliteltyjä uudelleenversionteja klassikoista, tyyliä täysin muualle venyttäen. Esimerkiksi Roger O’Donnellin uudelleenvisioima Rimsky-Korsakoffin Sheherazade on hidasta, varsin minimalistista klassista, jossa säveltäjän dramaattinen piano kohtaa Julia Kentin hiljalleen levottomammaksi käyvän sellon. The House of the Rising Sun on puolestaan uusittu entistäkin traagisemmaksi Baby Deen rosoisemmalla vetovastuulla. Yhdeksän hengen ryhmä (mm. Andrew W.K.  bassossa ja  Little Annie Bandez Baby Deen ohella vokaaleissa) vaihtaa kappaleen genreksi hitaan draaman. Tulkinta tavoittaa jotakin todella pohjia raapivaa ja tuskaista, erittäin hienosti, tarpeettomasti venytetty ja levoton loppukausi pois lukien.

Toisella kiekolla on levyn vahvin hetki, Matt Howdenin 17-minuuttiseksi muuttamassa Love Will Tear Us Apartissa. Siinäkin suuri tiimi tuo omia palasiaan hyvin haastavaan kokonaisuuteen: Annabella Lwinin ääni ja itsensä Peter Hookin basso luovat hienon jatkumon alkuperäiseen, kun taas loppua kohden David Tibetin lausutut vokaalit tuovat teokseen uuden, vahvan tavan tulkita levottomuutta jota jo Joy Divisionin omassa tulkinnassa oli paljon. Levyn toinen puoli sisältää sekin saman kappaleen, jälleen Howdenin sovittamana ja Hookin bassolla, tällä kertaa tehtynä äänimaisemaksi, jonka päättävät edesmenneen Larry Cassidyn (Section 25) lausumat lyriikat.

Sinkulta löytyvät kaksi kappaletta ovat keveähköjä, heleitä ja muiden tavoin levottomia. Maja Elliottin sovittama New Order-cover Dreams Never End on aavistuksen hermostunut fuusio pianoa, selloa ja ylidramaattisia vokaaleja, joissa menetetään kaikki se herkkyys, joka akustisista soittimista syntyy. Elliottin toinen sovitus, CCCPn Annarella, sen sijaan onnistuu hyvin yhdistäessään Soft Black Stars -henkistä pianoa aavistuksen riitasointuisesti nuorisokuorolauluun.

Jiituomas

The swan song of the Post-Romantic Empire label in ala senses fits their style. It arrives in the form of a double-LP gatefold, with translucent data sheets, and an extra 7”. Its contents are stylish new versions of classics, stretched into totally differing genres. For example, Roger O’Donnell’s new vision of Rimsky-Korsakoff’s Sheherazade is slow, quite minimalist classical, in which the composer’s dramatic piano encounters Julia Kent’s increasingly restless cello. The House of the Rising Sun has been made even more tragical through Baby Dee’s rough design. The nine-person team (including Andrew W.K. on the bass and Little Annie Bandez accompanying Baby Dee on the vocals) turns the whole song into a creeping drama. The interpretation reaches something agonizing and bottom-scraping, extremely well so, excluding at the pointless over-extended and restless end.

The second disc contains the finest moment of the whole, in the shape of Love Will Tear Us Apart having been transformed into a 17-minute artwork by Matt Howden. On it, too, a large team brings its own contributions to a very challenging whole: Annabella Lwin’s voice and the bass by Peter Hook himself create a continuity from the original, while David Tibet’s spoken vocals towards the end create a new, strong way to interpret the disquiet already heavily present in Joy Division’s original. The other side of the disc contains a cover of the same song, again with an arrangement by Howden and with Hook’s bass, but this time turned into a soundscape that ends with the lyrics spoken by the now deceased Larry Cassidy of Section 25.

The two songs on the 7"single are both light and bright in tone, yet like the others, quite restless. Maja Elliott’s arrangement of New Order’s Dreams Never End is a somewhat nervous fusion of piano, cello and over-dramatic vocals that destroy all the sensitivity gained from the acoustic instruments. Elliott’s other arrangement, CCCP‘s Annarella, however, succeeds well in combining slightly dissonantly youth choral singing with Soft Black Stars style piano.

Jiituomas