Lichttaufe, Der Folklore Liedschatz | ||
|
||
Vuoden 2000 katastrofi-WGT:n yhteydessä julkaistu Lichttaufe -neofolkkokoelma on kyseistä genreä varmasti parhaiten edustava läpileikkaus. Levylle on saatu oikeastaan kaikki merkittävimmät "uuden sukupolven" neofolk-artistit pienine esittelyineen kansivihossa.
|
Kokoelma |
![]() |
Kokoelman avaa Hagalaz´ Runedance kappaleella The Dawning, jossa ei oikeastaan ole sanoja vaan laulatar Andrea vain hoilaa jotain shamanistista joikua rummutustaustan päälle. Täten säästytään kokonaan Hagalaz´ Runedancen kahdelta suurelta vialta; huonolta laulutaidolta ja korneilta sanoituksilta ja kappalee kykenee toimimaan jopa ihan tyylikkäänä avauksena kokoelmalle. Seuraavana soiva Empyriumin Die Schwäne in Schilf on erittäin kaunis klassisin soittimin esitetty osoitus artisin sävellys- ja soittotaidosta. Kevyt pianolla ja akustisella kitaralla ja kuiskauksilla alkava kappale saa yllättävän raskaan lopun joka vain lisää sen tehoa. Orplidin Stille esittelee yhtyeen surumielisempää ja tunteellisempaa puolta, jonka jälkeen Hekaten ranskaksi laulettu L´ivresse tuo vähän ponnekkuutta marssirumpuineen ja tenhokkaine pianoineen. Tenhin Niin auer hiljaa vie on taas sisäänpäinkääntyneempi matka usvaisten maisemien ja haikeasti näppäiltyjen kitaramelodioiden läpi. Tätä seuraa jotenkin varsin lämpimän tuntuinen mutta samalla surullisen tuntuinen kappale Sól ek sá, joka on itseasiassa vanha islantilainen aurinkolaulu. Kappale on juuri sellainen katkeransuloinen sävelmä johon pystyy vain tanskan :Of the Wand and the Moon:. Unkarilainen Scivias laskee välillä tasoa äidinkielellään huonosti lauletulla laululla Momotaro. Waldteufel esittää hurmaavan maalaishenkisen valssin joka on yhtyeen muuta tuotantoa huomattavasti korkeatasoisempi. Forsetin kappale Jenzig II on melodinen ja haikea. Spiritual Frontin vaikean narisevalla äänellä laulettu We could fail again on epäilyksettä kokoelman teennäisin ja huonoin kappale. Levyn päättää mukavan Dies Nataliksen laulu :Ein Wanderer also am Ende seiner Reise: jossa on erittäin tarttuva sävel. Suurin haittapuoli Lichttaufella on oikeastaan se, että
lähes kaikki kappaleet on tähän päivään
mennessä ehditty julkaista muilla levyillä. Lähes kaikki
kappaleet ovat kuitenkin edustavia ja erittäin hyviä ja Lichttaufe
on ehdottomasti paras tapa tutustua neofolk-artistien kirjoon ja sen pohjalta
on helppo lähteä tutustumaan yksittäisten artistien levyihin.
Edullinen hinta tekee levystä vielä taatusti kannattavan ostoksen. John Björkman
|
||
|
||