Institution D.O.L. - Diskotheka Dekadenza

Toisella kokopitkällään Diskotheka Dekadenza itävaltalainen Institution D.O.L. siirtyy lupaavien artistien joukosta niihin, jotka osoittavat voivansa myös lunastaa lupaukset.

 

Artisti: Institution D.O.L
Formaatti: CD
Levy-yhtiö: Halbwelt
Julkaisuvuosi: 2003
Kokonaiskesto: 39:37
Kappaleita: 6

Levy lähtee esikoisen tavoin käyntiin pitkällä elokuvasamplella (At the gates of the master). Sitä seuraava A viennese place yllätti täysin upealla yhdistelmällä kevyttä biittiä, karkeaa, ärimmäisen energistä meluvallia ja vihaista (takaperin käännettyä) poliittista palopuhetta. Tämä on niitä kappaleita jotka puhtaalla energiallaan ja rytmeillään kaappaavat saman tien mukaansa eivätkä päästä irti - kovimpia rytmisiä meluhittejä mitä olen vähään aikaan kuullut. Vaikka A viennese place:a seuraa väkisinkin heikompia kappaleita - eritoten Ein Lied für den Weltfrieden kuulostaa liikaa Whitehouse-imitaatiolta - osoittavat nekin selkeästi kuinka huimasti I.D.O.L:n äänenkäsittelytaito on kehittynyt sitten esikoislevyn. Shut up! kehittyy alun mielenkiinnottomista melunpöräytyksistä hienon monotoniseen rytmijunnaukseen. Mahtipontisen synkästi jauhava death industrial-kappale The Poet on myös hittimateriaalia, samoin levyn päättävä sähköisistä rytmeistä koostuva Goldregen in der Unterwelt.

Tyylikäs rytminen industrial-albumi, joka kannattaa hankkia ennen kaikkea mahtavan A viennese place-kappaleen takia.

John Björkman


Takaisin - Kokoelmat - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - W - Demot

On his second album, Diskotheka Dekadenza, Austrian Institution D.O.L. steps out of the ranks of those artists who are merely promising, and joins those who are able to fulfill their promises.

The album starts off with a long movie sample (At the gates of the master). The following track, A viennese place, took me completely by surprise with its brilliant combination of light beats, rough but extremely energetic noise walls and angry speech (played backwards). This is one of those tracks that just grab a hold of you with their pure energy and rhythm, and refuse to let go - one of the best noisy hits I have heard in some time. Although A viennese place is inevitably followed by weaker tracks - especially Ein Lied für den Weltfrieden sounds just too much like a Whitehouse-imitation - even they are clear proof of how far I.D.O.L:s sound manipulation skills have developed since the debut. Shut up! starts out as rather uninteresting noise outbursts, but develops into an impressive monotonous rhythm. The dark and epic deah industrial-track The Poet is hit material, and so is the electric closing track Goldregen in der Unterwelt.

A stylish album of rhythmic industrial, worth getting just for A viennese place, if nothing else.

John Björkman