Keith Howden & Matt Howden - Barley Top

Barley Top on runoilija-isä Keith Howdenin ja säveltäjä-viulisti-poika Matt Howdenin (Sieben) yhteislevy. Teemana on tällä kertaa maailman muuttuminen vuosikymmenten varrella, mutta tyylillisesti levy muistuttaa loistavaa The Matter of Britainia (2009). Vanhemman Howdenin elämää nähnyt, ei-aivan-virheetön lausuntaääni, yhdistettynä viuluun, ja erinomaiset runotekstit luovat erittäin voimakkaan tunnelman, jossa välähdykset 1930-luvun lapsuudesta ja nuoruudesta todella heräävät eloon.

Artisti: Keith Howden & Matt Howden
Formaatti:
Kirja + CD
Levy-yhtiö: Redroom
Julkaisuvuosi: 2013
Painos: 500 kpl kirja & CD + 500 kpl Cd
Kokonaiskesto:
58:58
Kappaleita: 14

Kuvaava kieli tavoittaa jotakin sellaista mitä vain harvan kappaleen lyriikka  - tässä puhutaan nimen omaan runouden ja musiikin kohtaamisesta, ei vain runojen käyttämisestä kappaleiden teksteinä, kuten yleensä näkee. Matt Howden on tälläkin kertaa tehnyt päätöksen pitää oman osuutensa hillittynä, antaen hallitsevan aseman selkeästi isänsä äänelle. Ratkaisu toimii loistavasti, vaikka siitä seuraakin, ettei sävellystyö sisällä oikeastaan yhtäkään aivan Mattin kärkituotosten tasoon yltävää teosta. Se ei haittaa - jo avaava, upea Joe Anderson osoittaa, että kokonaisteoksen tasolla kyse on selkeästä mestariteoksesta. Ja kiekon päättävä The Sour Land Desolate on se poikkeus, upea pitkä kappale, useilla lyhyillä puhesampleilla, joka kyllä kuuluu Matt Howdenin kauneimpien äänimaisemaluomusten seuraan.

Erinomainen albumi, erinomainen runoteos, erinomainen teos.

Jiituomas


Takaisin - Kokoelmat - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - W - Demot

Barley Top is a joint album by poet-father Keith Howden and composer-fiddler-son Matt Howden (Sieben). The theme this time is the changing of the world over the decades, but style-wise the disc resembles their first, the magnificent The Matter of Britain (2009). The older Howden’s not-perfect voice that has obviously experienced life, combined with violin, and the excellent poem texts invoke a very strong mood, in which glimpses of youth in the 30’s really come alive. The descriptive language grasps something that very few song lyrics do - we are talking a true combination of poetry and music, not just the use of poems as lyrics. Matt Howden has this time too made the decision to keep his own contribution in the background, leaving his father’s voice in charge. The decision works brilliantly, even as it basically guarantees that the compositions do not include anything that would be amongst Howden’s best compositions. That is not an issue - just the opening Joe Anderson alone shows that as a whole, we are talking about a masterpiece here. And the ending The Sour Land Desolate is the exception to the rule, a great, long track with several speech samples, a song that does belong within the rank of Matt’s greats.

An excellent album, an excellent work of poetry, an excellent piece of work.

Jiituomas