Herbst9 - The Gods are Small Birds but I am the Falcon

 

Myönnän että olen Herbst9:n lämpimän ritualistisen soundin suuri ystävä – aina Buried Beneath Time and Sand-albumiin (2005) saakka, joka on mielestäni paha harha-askel erittäin hyvänä alkaneelta polulta, liian helppoon ja epäomaperäiseen suuntaan.

 

Artisti: Herbst9
Formaatti: CD
Levy-yhti÷: LOKI Foundation
Julkaisuvuosi: 200
8
Kesto: 60:46

Kappaleita: 9

Sen seuraaja The Gods Are Small Birds but I am the Falcon ammentaa jälleen Lähi-Idän muinaisuudesta, mutta palaa tyylillisesti lähemmäs yhtyeen juuria.

Aloitusraita The Laments Begin pistääkin taas hymyn huulille, ainakin hetkeksi; itämaisia soittimia ja melodioita käytetään kokeellisemmassa mielessä, hypnoottisina virtoina industrial-elementtien lomassa, ennemmin kuin mahtipontisen jäykkinä melodioina. Must I Die? (Because of My Holy Songs) jatkaa lupaavasti hienojen perkussioiden siivittämänä (vaikka jää perkussioiden suhteen paljon jälkeen Herbst9 ja Zévin yhteislevystä). Sen jälkeen kuitenkin tuntuu kuin kakku alkaisi lässähtää. Lupaavan alun jälkeen saadaan ohuehkoja droneja ja  metallisia vokaaleja, lähempänä sivuprojekti Land:Fire:n kylmempää ja kolkompaa soundia. Niistä kuitenkin puuttuu teho. Levyn loppupuolella White Ashes (Black Smoke) onnistuu jälleen itämaisilla elementeillä nostamaan tasoa hieman, mutta jälleen meno latistuu jotenkin loppuraidoilla. Soundi on kylmä, ja siitä tuntuu puuttuvan punainen lanka.

Orientaalisen musiikin yhdistäminen Herbst9-industrialsoundeihin olisi ollut todella toimiva konsepti, jos sitä olisi käytetty enemmän kuin parissa kohtaa. Suurimmalta osalta levyä jää täten täysin puuttumaan orgaaninen voima joka leimasi yhtyeen varhaisempaa tuotantoa.  Jos Buried Beneath Time and Sand ärsytti, jättää tämä vain kylmäksi.

John Bj÷rkman


Takaisin - Kokoelmat - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - W - Demot

I´ve been a big fan of Herbst9´s warm ritualistic industrial – up the the album Buried Beneath Time and Sand (2005), which I see as a serious misstep in a too easy and unoriginal direction. It´s follower The Gods Are Small Birds but I am the Falcon continues tapping into the ancient Middle East, but stylistically returns closer to the band´s roots.

Opening track The Laments Begin sets my hopes high: oriental instruments are used in a more experimental way, as a hypnotic flow binding together industrial elements, rather than epic and stiff melodies. Must I Die? (Because of My Holy Songs) continues promisingly with some great percussion (although not as great as on the previous collaboration album with Zév). After that, however, it feels like the whole thing starts to go flat. After a promising beginning we get thin drones and floating metallic voices,  closer to the colder sound of side-project Land:Fire, with no real strength. On the latter half, White Ashes (Black Smoke) brings the oriental elements back in and lifts the level of the album momentarily, but it sags again on the final tracks. The sound is cold, and there is no red line or gathering force in it.

The combination of oriental ethnic music with Herbst9:s industrial sounds would have been a wonderful concept, if it had been used more than a couple of times. It leaves most of the album completely lacking that organic strength which marks the band´s earlier production. If Buried Beneath Time and Sand annoyed me, this album just leaves me cold.

John Björkman