Itseltäni  aiemmin hieman huomiotta jäänyt puolalaisen HATIn uusin albumi pohjaa enimmäkseen pitkin Aasiaa keräiltyihin ja ilmeisesti  itse värkättyihin soittiimiin. Rytminen ritualistinen keitos, joka näillä saadaan aikaan onkin sitten ihan jotain muuta kuin sekalainen kokoelma romua. Jokainen osa ja soitin tuntuu olevan paikoillaan tarkaan harkitusti kuin jossain painajaismaisessa kiinalaisessa kellopelissä. Intensiiviset perkussiot, etniset rummutukset ja rituaalitorvet soivat usein minimalistisen koneen pörinän päällä.

Samanlaisia elementtejä on löydettävissä Halo Manashilta, mutta HATIn ote on huomattavasti industriaalimpi. Yhtye onkin tehnyt yhteistyötä mm. found object percussion industriaalipioneerin Z’EVn kanssa (HATI vs. Z’EV 1, 2006, Ars Benevola Mater, CD). Die Mechanik, Die! on loistava koneen  kuolinkorahtelu  maailmanlopun odotuksen taustalle ja  mielestäni yksi vuoden 2008 parhaita levyjä.

Mari Björkman