Halo Manash - Taiwaskivi

Taiwaskiwi päättää Halo Manashin levytrilogian, jonka aikaisemmat osat Language of Red Goats ja Am Kha Astrie ovat upeasti uusineet Halo Manashin taiteellista kieltä, tehden siitä yhä enemmän sitä elementaalista tulkintaa mihin yhtye tiettävästi pyrkii.

Artisti: Halo Manash
Formaatti: CD / CD + DVD
Levy-yhtiö: Aural Hypnox
Julkaisuvuosi: 2009
Painos: 500+500 kpl.
Kesto: 54:28+54:28
Kappaleita: 7

Taiwaskivi on kahta edellistä osaa laajempi teos, sisältäen CD-äänilevyn lisäksi myös DVD:n. Musiikkilevynä Taiwaskivi ei suuremmin yllätä, vaan se seuraa edeltäjiensä jälkiä, mukana on tunnistettavasti niin Language of Red Goatsin kuin Am Kha Astrienkin tunnelmia. Taiwaskiveä leimaa suurempi hartauden ja "korkealla olon" tunne, joka on yhtaikaa seesteinen ja voimakkaan päälletunkeva. Silti Taiwaskivi ei pysty säväyttämään yhtälailla kuin edeltäjänsä, vaikka se on silti taattua Halo Manashia aivan omassa luokassaan.

Suuremman elämyksen tarjoaa DVD. Jälleen kerran nähdään tällä alalla todella harvinaista ammattimaista jälkeä (vrt. r.A.S.H.n.k.a-RA, 2007). Taiwaskiwi-filmi hakee ulkoasullaan ja visuaalisella tyylillään voimakkaasti inspiraatiota 1900-alun symbolismista ja luontomystiikasta, jättäen silti riittävästi tilaa Halo Manashin omalle toimintatavalle. Jälleen kerran videomateriaali valottaa paljon enemmän Halo Manashin olemuksesta ja ytimestä kuin mihin pelkkä ääni pystyy. Useassa eri kohtauksessa nähdään ihmisen ja luonnon välistä mystistä kommunikaatiota, joka loppujen lopuksi on luonnon euhemisointia. Lopputulos on ihmisen näköistä, ihmisen korville ja silmille tarkoitettua, vaikka kommunikaation toinen pää olisi jossakin muualla. Tämä voidaan nähdä jonkinlaisena "alku-uskonnon" hakemisena, ja monessa kohtauksissa nähdäänkin uskonnollisten rituaalien ytimistä löytyviä aineksia, rituaalinaamioita, kiville ja puille uhraamista, aurinkolevyjä. Sisältö vaikuttaa ainakin allekirjoittaneeseen, vaikka ulkoasun muoto ja voimakkaasti kansallisromantiikasta lainaava muotokieli tuntuvat ajoittain päälleliimatuilta, ne luovat elokuvalle epätodellisemman, mystisemmän tai myyttisemmän tunnun kuin "dokumentaarisemman" oloinen r.A.S.H.n.k.a-RA.

Levynä Taiwaskivi ei ole ehkä viime aikojen parasta Halo Manashia, mutta upean ja kiehtovan elokuvan takia tämä kannattaa ehdottomasti hankkia.

John Björkman


Takaisin - Kokoelmat - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - W - Demot

Taiwaskiwi ends Halo Manash´s album trilogy, whose earlier parts Language of Red Goats and Am Kha Astrie have redefined the bands artistic language in a brilliant way. These records have truly brought out the "elementalism" the band has knowingly sought.

Taiwaskiwi is a broader work than the previous parts, containing a DVD film as well as the audio CD. The music of Taiwaskiwi brings no great suprises in the wake of Language of Red Goats and Am Kha Astrie, containing much recognizable elements and atmospheres from both. Yet Taiwaskiwi has a more elated, almost celestial, yet sombre sense to it - simultaneously serene and powerfully invasive. Nevertheless, the Taiwaskiwi CD is not quite as evocative as it´s predecessors.

The main experience comes on the DVD. Once again we are offered an unusual treat of very professianally made film (compare this to r.A.S.H.n.k.a-RA, 2007). The Taiwaskiwi film obviously seeks stylistic inspiration from the symbolism and nature mysticism of the early 1900´s, yet leaving ample space for Halo Manash´s own modus operandi. Once again the video material sheds light on the essence of Halo Manash beyond what mere sound can. In several scenes we see mystic communication between man and nature, which inevitably euhemises nature, resulting in something which looks human, and is meant for human ears and eyes, although the origins of the communication process would be somewhere else entirely. The actions might be seen as a quest for primal religiosity, and many of the scenes feature elements from the core of religious ritual - ritual masks, sacrifices made to stones and trees, solar discs. The content certainly affects me, and although the "enhanced" visual style with it´s national romantic and symbolist elements sometimes feels "glued on", it does give the film a more surreal, mystic or mythic sense than the more "documentary" approach on r.A.S.H.n.k.a-RA.

As a record Taiwaskiwi might not be quite as compelling as it´s predecessors, but the fascinating film makes this a worthy purchase.

John Björkman