Gourva - Noisy Whispers from Never Ending Cave

Kotimainen duo Gourva soittaa materiaalia, joka on doomin ja erittäin raskaan kitara-dronen välillä. Paketti on sinällään tuttu jo muilta artisteilta, mutta tällä kertaa siihen on - hämmästyttävää kyllä - saatu jotakin uutta mukaan. Erityisesti Another Fatal Mistaken jauhava rakenne on kuin hienoa massiivista noisea, tuotettuna epätavallisin keinoin. Samoin nimiraita herättää vahvoja tunnelmia, elektroniikan huutaessa ahdistusta kitara-aallon sekaan.

Artisti: Gourva
Formaatti:
cd-r
Levy-yhtiö: omakustanne
Julkaisuvuosi: 2010
Kesto: 19:02
Kappaleita: 4

Joel ja Olli Tanskanen saavat puristettua SunnO)))-osaston massasta jotakin joka sekä jauhaa paikallaan että silti kehittyy hyvinkin intensiivisesti. Tuotantojälki tosin saisi olla hiukan kirkkaampi, nyt osa palasista katoaa tarpeettomaan tunkkaisuuteen. Ja bonusraita Intiaani Manaus ei toimi kyllä lähellekään yhtä hyvin kuin muu materiaali.

Hämmästyttävän vaikuttavaa uutuutta jo varsin luutuneen tyylilajin sisällä, tasolla johon en ole pitkään aikaan törmännyt. Lisäksi levystä tulee himo nähdä sama livenä. Hienoa kamaa.

Jiituomas


Takaisin - Kokoelmat - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - W - Demot

The Finnish Gourva plays music which is between doom and very heavy guitar drone. This is a style already familiar from several other artists, but this time - somehow - something new has been created with it. Especially Another Fatal Mistake’s grinding structure is like fine, massive noise, produced through uncommon means. The title track likewise evokes strong moods, as electronics force anguish into a guitar wave. Joel and Olli Tanskanen squeeze out of the SunnO))) style mass something that grinds in place and yet evolves intensely. The production quality should be a bit clearer, though. As it is, some bits are lost in the unnecessarily musty sound. And the bonus track, Intiaani Manaus isn’t anywhere near the quality of the other tracks.

Remarkably impressive novelty from within a very jaded genre of music, on a level I have not encountered in quite a while. And it makes me want to experience it all live as well. Very fine stuff.

Jiituomas