Nyrjä - Nielu

Antti Joensuun sooloprojekti Nyrjä onnistuu demollaan käymään läpi laajan kirjon koneellisen post-industrialin genrejä. Mukana on dark ambientia, death industrialia ja rankkaa raskaselektroniikkaa. Suurin osa tavarasta on aika minimalistista, mutta onnistuu silti olemaan selkeän omaperäistä ja omanlaistaan.

 

Artisti: Nyrjä
Formaatti: CD-R demo
Levy-yhtiö: omakustanne
Julkaisuvuosi: 2004
Painos: (Toikon julkaisema uusintapainos 50 kpl)
Kokonaiskesto: 34:07
Kappaleita: 6

Lähin, mutta ei liian läheinen, vertailukohta olisivat Michael Fordin eri projektit (erityisesti Valefor ja varhainen Psychonaut) - sillä erotuksella että Nyrjän äänimaailmat ovat huomattavasti kiehtovampia. Lähes jokainen levyn kappaleista on erinomainen, vaikka muutamaa voimaelektroniikkakohtaa olisi toki vielä voinut tihentää (erityisesti Henki-kappaleen loppupuolta). Biisejäkin vakuuttavampaa on se taidokkuus jolla keskenään erilaiset tyylit on saatu muodostamaan sulava yhtenäinen kokonaisuus. Ainoa varsinainen miinus demolle tulee tunkkaisista soundeista. Vaikka sanoudutaankin lo-fi -projektiksi olisivat sekä Man is but a Worm että kiekon heikoimmaksi kohdaksi jäävä vanhan Mortiisin oloinen Mantra ansainneet nykyistä terävämmät soundit.

Ihan turha tämän tasoista materiaalia on kutsua demoksi. Kyse on jo aivan julkaisukelpoisesta materiaalista. Jään odottamaan innolla lisää.

Jiituomas


Takaisin - Kokoelmat - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - W - Demot

Nyrjä, the solo project of Antti Joensuu, goes through a wide range of machine-based styles of post-industrial music on its demo. Included are dark ambient, death industrial and hard heavy electronics. Most of the material is quite minimalist in nature, yet succeeds nevertheless in being both unique and original. The closest, but not too close, points of comparison would be several of Michael Ford's projects - especially Valefor and early Psychonaut - with the difference that Nyrjä's soundscapes are far more intriguing. Almost all tracks on the cd-r are excellent, even though the power electronics parts could have been further intensified (especially the later parts of the track Henki would have benefited from this). Even more convincing than the tracks themselves is the skill with which the differing styles of music have been fused to create a smoothly flowing whole. The only negative comment comes from the record's unclear sound quality. Even though it's supposedly lo-fi material, both Man is but a Worm and the demo's weakest track, the early-Mortiis resembling Mantra, would have deserved a much clearer sound.

There's absolutely no point in calling material of this quality a demo. This is easily officially publishable material. And I am eagerly waiting for more of it.

Jiituomas