DiversAeon - Existence Exceeded

Tämän lyhyen kiekon avaa jo Mutations of a Dream -kokoelmalla kuultu Cultivating the Attractor, lyhyt ja toimivan tiivis perusnoise-raita. Sen jälkeen lähdetäänkin yllättäen kitaravetoiseksi, aina populaari-industrialin rajoille saakka. References-kappaleessa tuntuu kuin artisti ei olisi oikein osannut päättää haluaako tehdä eksperimentalia, pop-indu -pastisseja vai rytminoisea.

 

Artisti: DiversAeon
Formaatti: CD-R
Levy-yhtiö: Toiko
Julkaisuvuosi: 2005
Painos: 50 kpl.
Kokonaiskesto: 20:06
Kappaleita: 6

Loppuosan levystä muodostavat erityyppisesti rätisevät, hitaat äänikollaasit sekä yllätyksetön mutta varsin nätisti svengaava rauhallinen rytminoise-raita Implosion Redirected, jonka tehoa vokaalit ikävä kyllä syövät pahasti. Koko ajan kuunnellessa jää sellainen tuntu, että seassa on ilmeisen paljon hyviä ideoita, mutta kokonaistulokset jäävät kovin arkiselle tasolle. Tästä ei oikein erotu mikään, ei jää mitään mieleen. Implosion Redirectedin haluaisin tosin koeajaa tanssilattialla, jos siitä vain saisi instrumentaaliversion. Tässä kohden artistin kannattaisi harkita vakavissaan haluaako pitää kiinni Front Line Assembly-tyylisistä vokaaleistaan vai keskittyä kokeellisempaan puoleensa. Yhteen nuo kaksi osa-aluetta eivät tässä tuotannossa tunnu oikein sopivan.

Paljon kivaa seassa, mutta liian hajanainen.

Jiituomas


Takaisin - Kokoelmat - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - W - Demot

This short disc opens with Cultivating the Attractor, a short and nicely condense tarck of basic noise that was already published on the compilation Mutations of a Dream. From that the album diverges into guitar-driven themes, to the point of becoming nearly popular industrial. In the track References it seems as if the artist couldn't decide whether he wants to do experimental, pop-industrial or rhythmic noise. The rest of the album features a few slow, buzzing sound collages and one track of rhythmic noise called Implosion Redirected, which contains no real surprises but has a good swing to it. Unfortunately its strength is eaten away by the use of vocals.

At all times the listener feels as if the album contains a lot of good ideas, the implementation of which just doesn't reach above average. Nothing stands out, nor stays in memory after the record has ended. The only exception is the aforementioned Implosion Redirected, which I'd love to try out on a dance floor - if someone would give me an instrumental version of it. At this point the artist should really think about whether he wants to hang on to the Front Line Assembly -style vocals or concentrate on experimentation instead. In this material, those two seem completely incompatible.

Has many good parts, but is too diverse.

Jiituomas