| Dead Metal Trio - s/t | ||
|  | ||
| Dead   Metal Trio ei nimestään huolimatta soita edelleenkään kalmametallia.   Sen musiikkia voisi pikemminkin kuvailla klassisvaikutteiseksi   kokeellisuudeksi, jossa viulu, akustinen kitara ja haitari kilpailevat   johtoasemasta. Yhtyeen tyyli ja tavara ovat todella vaikeita   lähestyttäviä, ja raskasta kuunneltavaa, mutta samalla monella tapaa   hyvin kekseliäitä. Edelleenkin jää olo, että materiaali pitäisi kokea   livenä, mutta toimii se näinkin. Tunnelma liikkuu jossakin kiukun ja   huuman välimaastossa, varsinkin kun Toni Perttulan haitari sahaa maanisimmillaan. | Artisti: Dead Metal Trio    | 
 | 
| Selkeästi   kyse on ennen kaikkea klasaritavaran ystäville suuntautuneesta   musiikista, sen verran perehtymistä vaativissa sävyissä mennään. Mukana   on kuitenkin myös hämmentäviä yhteissoitto-osuuksia, jotka vaikuttavat   myös muilla tasoilla, ja miellyttänevät vähemmän genreen   uppoutuneitakin. Oman hirtehisen lisänsä pakettiin tuovat kappaleiden   nimet kuten Pensaassa vaanii nalle / nallen uhrit, jotka vähintäänkin hämmentävät kokemusta entisestään. Jiituomas | ||
|  | ||
|  | ||
| Dead   Metal Trio, despite its name, does not play death metal. They can be   rather described as classical-based experimentalism, in which accordion,   acoustic guitar and a violen battle for prominence. Their style of   music is very hard to approach, and difficult to listen to, yet at the   same time highly clever in many ways. I continue to get the feeling that   their material would be best experienced live, but it does work on a   record, too. The mood floats somewhere between fury and entrancement,   especially when Toni Perttula’s accordion grinds at its most manic stage. Jiituomas | ||