D-Darkradioinduztrie - Appunti di Dolore Metropolitani

Tämä kaikesta päätellen italialainen artisti ei ole minulle entuudestaan tuttu, mutta tuntuu silti tekevän varsin kokeneella kädellä musiikkia.

 

Artisti: D-Darkradioinduztrie
Formaatti: CD-R
Levy-yhti÷: Deserted Factory
Julkaisuvuosi: 200
6
Painos: 100 kpl.
Kesto: 59:36

Kappaleita: 5

Appunti di Dolore Metropolitani koostuu musiikista jota parhaiten voisi kutsua industrial-sävellyksiksi. Äänimaailma on rosoinen ja säröinen, mutta samalla aina musikaalinen ja ainakin joissain määrin melodinen. Yhtäältä mieleen tulee maanmiehensä Bad Sector, toisaalta kalsean konkreettisia äänimaisemia luova Wilt. Avausraita Paure che affiorano dalle tenebre.. ei luo minuun vaikutusta vaan antaa tunteen että tällaista hieman surumielistä droneäänimaisemaa on kuultu jo tarpeeksi. Toinen raita Note fra macchine meretrici.. kääntää kuitenkin aivan omanlaisine kauniine melodioineen pääni täysin. Kappale on kuin sekoittaisi oikein kaunista klassista musiikkia industrialin äänipaletilla ja siinä on paljon samaa viehätystä kuin paljossa venäläisessä industrialissa (jota ei tule sekoittaa sellaiseen teennäiseen traagisuuteen mitä Cold Meat-linja voi olla pahimmillaan). Valitettavasti levyltä ei löydy toista saman veroista raitaa, vaikka monta kertaa lähelle päästäänkin, etenkin päätösraidalla Canti delle madri e nuove battaglie industriali..

Lupaava tuttavuus ja tutustumisen arvoinen esim. Reutoffin tyylisestä surumielisemmästä äänimaisemoinnista pitäville.

John Bj÷rkman

 


Takaisin - Kokoelmat - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - W - Demot

This Italian (i guess?) artist is not familiar to me from before, despite the fact that he (?) seems to be making music with an experienced touch.

Appunti di Dolore Metropolitani is music that could be best described as industrial compositions. The sound world is rough and distorted, but at the same time very musical, even melodic. On one side this reminds me of Bad Sector, but something in the cold and concrete feel is closer to Wilt. Opening track Paure che affiorano dalle tenebre.. fails to create any other impression than of the kind of sad droning soundscape that has already been heard enough times. The second track Note fra macchine meretrici.. manages to turn my head around completely with its beautiful melodies. The impression is something like very beautiful classical music was being played with an industrial music sound palette. This gives it the same charm that many russian industrial artists have (this should not be mixed with the kind of cliché melancholia represented by CMI at its worst). Unfortunately the record fails to bring another track of the same beauty, although it often comes close - especially on the ending track Canti delle madri e nuove battaglie industriali..

A promising name, worth getting to know especially for fans of genuinely emotional soundscapes á la Reutoff.

John Björkman