Cyclotimia - Music for Stockmarkets

Cyclotimia on jo pitkään kuulunut Venäjän tunnetumpiin industrial-artisteihin, ja olen itsekin satunnaisesti seurannut heidän uraansa jo vuosia. Jotenkin minulle on koko ajan tullut sellainen tunne, että yhtyeen soundi on melkein puhkeamassa kukkaan, mutta jää koko ajan hieman alle täyden potentiaalinsa.

Artisti: Cyclotimia
Formaatti: CD
Levy-yhtiö: Zhelezhobeton
Julkaisuvuosi: 2008
Kesto: 38:00
Kappaleita: 32

Music for Stockmarkets on ainakin mielenkiintoinen konsepti, Cyclotimian teemojen eli bisnesmaailman ja uskonnon yhdistelmälle uskollinen. Levyn saatekirjeessä kerrotaan että pörssien ja korporaatioiden maailma on kirkon perillinen, ja valuuttojen liikkeet ovat henkisiä virtauksia. Onko tämä rehellinen näkökanta vai ivaa ja kritiikkiä? Yhtyeen oma mielipide jää toissijaiseksi asiaksi. Levyn 32 lyhyttä raitaa edustavat hyvin minimalistista ja entistä kevyempää tyyliä. Syntikkasoundi on pääosassa ja hyvin hyvin yksinkertaiset sävellykset yhdistettynä levyn "hengettömään" teemaan vie mielen Kraftwerkiin, ja itse musiikissa on tuttuun tapaan myös jonkinmoisia Vangelis-vaikutteita. Valitettavasti Cyclotimian syntikkasoundit kuulostavat hyvin digitaalisen ohuilta ja muovisilta. Ensivaikutelma ei herätä suuria tunteita, eikä luultavasti ole tarkoituskaan, jos levyn viestin on tarkoitus olla että maailma on muovinen ja pinnallinen. Mutta silti jossain 24 Hours of Non-Stop Consumptionin kohdalla alkaa herätä vainoharhainen tunne että ehkä pörssikurssien ja ykkösten ja nollien maailman pinnan alla kouhuu jotakin suurempaa.

Music for Stockmarkets on 2000-luvun poptaidetta, se on älyllinen kantaaottamaton peili, ja konsepti ennemmin kuin esteettinen elämys. Yhtäältä se on varsin tylsä ja mielenkiinnoton levy, toisaalta se on ehkä lähempänä industrial-musiikin alkuperäistä missiota kuin 99% tänä päivänä julkaistavasta materiaalista. Musiikillisesti sanoisin että Cyclotimia ei vieläkään ole saavuttanut täyttä potentiaaliaan.

Björkman


Takaisin - Kokoelmat - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - W - Demot

Cyclotimia have long ranked among Russia´s better known industrial artists, and I have been sporadically following their career for many years. Somehow it has always felt like they are just about to realize their full potential and bloom, but always fall just a little short.

Music for Stockmarkets is at least an interesting concept, loyal to Cyclotimia´s trademark themes of business, consumerism and religion. The promotional text for the album tells us that the world of stockmarkets and corporations is a direct heir of the catholic church, and economic fluctuations are actually spiritual currents. Is this view an honest one, or one of ire and criticism? The band´s own opinion becomes a secondary issue, true to industrial traditions. 32 short tracks represent a very minimalistic and light style, even for Cyclotimia. Synth sounds play the main part and the extremely simple compositions combined with the records "worldly" theme strongly reminds me of Kraftwerk, and, as always, there are some Vangelis-influences as well. Unfortunately Cyclotimia´s synth sounds are digital, thin and plastic to my ears. First impressions fail to stir emotions - and are probably not even meant to, if the record´s statement is that the world is plastic and superficial. And yet, somewhere in on 24 Hours of Non-Stop Consumption, an immense paranoia awakens - a creeping feeling that something much greater is swelling beneath the surface of ones and zeros.

Music for Stockmarkets is like pop art for the 21st century: it is an intellectual and indifferent statement about the world, a concept more than an aesthetic experience. On one hand, it is a very dull and uninteresting record, on the other, it might be closer to the original mission of industrial music than 99% of records released today. Musically must still say that Cyclotimia have still not reached their full potential.

Björkman