Beyond Sensory Experience - No Lights In Our Eyes

BSE palaa tauon jälkeen, ja on pakko suoraan todeta, että ikävä kyllä lähes entisellään. Ei siksi, että uusi materiaali olisi huonoa - se ei todellakaan ole - vaan siksi että se on pitkälti samaa kuin ennenkin. Hillittyä pianoa, puhesampleja, ambienttaustoja. Yhtä heikompaa raita (Hearts and Minds) lukuun ottamatta tulos on yhä äärimmäisen kaunista, mutta ei samalla tavoin uutta luovaa kuin BSE:n varhaiskauden tuotanto tai projektin artistien omat viimeaikaiset soolotyöt.

Artisti: Beyond Sensory Experience
Formaatti: CD
Levy-yhtiö: Cold Meat Industry
Julkaisuvuosi: 2008
Kesto: 56:03
Kappaleita: 10

Hienoisia muutoksia on toki mukana, mutta ne valitettavasti pikemminkin viittaavat käyttämättä jääneeseen potentiaaliin kuin tuottavat suuria elämyksiä. Tällä yhtyeellä on tunnetusti kyky tehdä tutuista palasista uutta, niin elektroakustiikan kuin ambientinkin saralla. Omalla tavallaan on siksi hirvittävän julmaa sanoa että tämä on todella hyvä levy, mutta se olisi voinut olla paljon parempikin - mutta se on totuus. Kauniin minimalistisiin kansiin pakattu No Lights In Our Eyes on BSE:n kirkkaasti paras levy, jos sitä ajattelee täysin yksittäisenä teoksena, mutta sen parhaat ideat on nähty jo lukuisilla aiemmilla tämän yhtyeen albumeilla. Sen tekijöiltä on oikeus odottaa enemmän.

Niin hölmöä kuin se onkin sanoa, tämä on vain "suunnattoman hieno välityö".

Jiituomas


Takaisin - Kokoelmat - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - W - Demot

BSE returns after a break, and I must say that it returns the same as before. Not because the new material is bad in any way - it most certainly isn't - but because it's so similar to their previous works. Subdued piano, speech samples, ambient backgrounds. Excluding one weaker track (Hearts and Minds) the results are still highly beautiful, but not nearly as innovative as the band's early work or its members' recent solo material. There are of course some apparent changes to what's been heard before, but those too speak more of unused potential than create significant experiences. This is a band known for its ability to create new things out of known pieces, in both electro-acoustics and ambient. So in some sense it's extremely cruel to say that this is a fine album, but one that could have been much better - but that's the truth. No Lights In Our Eyes, which comes in a very nicely minimalist package, is BSE's by far best album, if one things of it as an isolated work, but unfortunately all of its best ideas have already been heard on the band's earlier records. More than that may be expected of the people who made it.

As silly as it sounds, this is just an "incredibly fine interlude".

Jiituomas