Bad Sector ei ole mitään vähempää kuin jäljittelemätön klassikkoartisti, jonka omaleimainen tyyli on jatkunut jo lukuisten kokopitkien läpi, joista tosin kaikki eivät ole aivan yhtä onnistuneita. Yksi tuoreimpia on nimeltään Xela ja sen on julkaissut venäläinen Waystyx Records. Xelan ensimmäinen painos tuli metallisessa syövytetyssä boksissa, ja itselläni oleva toinen painos tulee levy-yhtiön mukaan "pahviboksissa". Vaikka levyn kuvioitu pahvitasku on erittäin hieno, en kyllä saa siitä boksia vaikka miten päin kääntäisin.

Xela on livetaltiointi, ja se kuuluu positiivisella tavalla. Bad Sectorin studiolevytyksistä poiketen Xelassa on hyvin voimakas, läsnäoleva soundi. Polonoid:in kaltaisiin hienostuneisiin taltiointeihin verrattuna Xela on karkea, mutta se toimii melkeinpä etuna, tuoden esille uusia puolia Massimo Magrinin luovuudesta. Musiikki on kuitenkin selkeää ja tyypillistä Bad Sectoria; vahvoja sci-fi tunnelmia, erittäin koneinen ja sähköinen äänimaailma yhdistettynä vahvaan melodiseen puoleen. Alussa jytisevät rummut ovat ainoa artistille epätyypillinen elementti, mutta sopivat tämän levyn karkeampaan tunnelmaan erinomaisesti. Muuten mukana on kaikkea tyypillistä - morsekoodeja, radioviestejä, koneiden hurinaa ja pärinää sekä tietenkin laajan maalauksellisia ambient-melodioita jotka esittävät ulkoavaruuden aivan kuin vanhoissa sci-fi-sarjakuvissa ja -kirjoissa. Mielestäni levyn helppo kulku sekä voimakkaan läsnäoleva äänimaailma asettaa sen artistin parhaimmistoon, Polonoid- ja Ampos-albumien rinnalle, ja tekee siitä myös hyvän paikan aloittaa Bad Sectoriin tutustumisen. Ainoa miinus tulee lyhyydestä.

John Björkman