Avsky - Silent Decay


Norjalaisen Avskyn debyytti tuo vahvasti mieleen Cyclic Law -yhtiön kärkipään artistit. Siinä on musiikillisesti jotakin hyvin saman oloista, mutta yhtäläisyys on myös toisaalla: peruspalaset ovat tuttuja, mutta niitä on käytetty erittäin kekseliäästi. Silent Decay on juuri sillä tavoin tuttu, että sitä on helppo lähestyä, mutta silti myös riittävän omanlaisensa niin ettei sitä hylkää tusinatuotteena. Se ei missään tapauksessa edes ole mitenkään tusinakamaa, sillä tuttujen, hyvin hyödynnettyjen palasten lisäksi seassa on hyvinkin omaperäistä hitaiden rytmien käyttöä.

Artisti: Avsky
Formaatti: CD
Levy-yhtiö: Reverse Alignment
Julkaisuvuosi: 2007
Kokonaiskesto: 46:35
Kappaleita: 8


Kaikkialla se ei ole mitenkään selvää, sillä esim. sinällään mainio Mutual Assured Depression muistuttaa kovin paljon Kammarheitia ja Dying Sun Visionsia. Omaperäisimmät raidoista, Perpetual Cycle ja Silver Night, ovat myös albumin kiistattomasti parhaat teokset. Ensimmäinen on hajanaisempi ja kokeilevampi, jälkimmäinen kolme ja puoli minuuttia kaunista melodiaa.
Tässä on selkeästi artisti joka on syytä pitää mielessä, sillä vaikka musiikki onkin jo nyt korkeatasoista, huomaa että rahkeita on vielä selvästi parempaankin. Tämä kiekko kannattaa toki myös hankkia, varsinkin jos edellä mainittujen Kammarheitin tai Visionsin musiikki on kolahtanut.

Jiituomas


Takaisin - Kokoelmat - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - W - Demot

This debut by the Norwegian project Avsky strongly reminds me of the best artists from the Cyclic Law label. It is musically very similar in style, in some way, but there is also another point in common: The basic elements are very familiar, but the way they have been used is new and very innovative. Silent Decay is precisely so familiar-seeming that it is easy to approach, but it's also unique enough so that it won't be discarded as a routine work. And it is definitely not the kind of stuff that grows on trees, as there is among the well-used familiar pieces also some highly original utilization of slow rhythms. It isn't all that clear at all times. For example, Mutual Assured Depression, while fine in itself, resembles Kammarheit very much, and Dying Suns the music of Visions. The most original tracks, Perpetual Cycle and Silver Night are also clearly the album's best. The first of those is more dissonant and experimental, the other one three and a half minutes of beautiful melody.

What we have here is an artist to definitely keep in mind, for while the music is already very good, it's obvious that there is potential for even more. Buying this album is also a good move, especially if one has already liked the music of the aforementioned Visions or Kammarheit.

Jiituomas