Anapthergal - Aaria kuolemasta

Kotimainen (ja ainakin joskus lukemattomia omalaatuisia sivuprojekteja omannut) Anapthergal on jo varsin pitkästä urastaan huolimatta jäänyt jotenkin marginaaliin, ja myös itselleni suhteellisen tuntemattomaksi.

 

Artisti: Anapthergal
Formaatti: CD-R
Levy-yhti÷: Verilinja
Julkaisuvuosi: 200
6
Kesto: 63:56

Kappaleita: 7

Aaria kuolemasta on vähintäänkin erikoinen levy - jos sitä pitäisi genretermein kuvailla olisi varmasti "death industrial" lähimmäksi tuleva keksimäni termi, tosin se ei tee oikeutta musiikille, joka on varsin kaukana mistään tähän saakka kuulemastani death industrialista. Harvoin itseasiassa olen nähnyt levyn kantta joka kuvastaisi sisältöä näin hyvin. Kolme adjektiivia nousevat perimmäisenä mieleen tästä: kalmaista, karua ja primitiivistä. Yhtyeen kotisivuilla on paljon taiteellis-filosofista taustaa levylle. Itse levyn antama vaikutelma on kuitenkin suurin piirtein kuin neandertaali-ihminen hakkaisi minua luunuijalla (jossa on vielä lihanjäänteitä) päähän, raahaisi minut sen jälkeen syvälle korpimetsään ja heittäisi kuoppaan mätänemään. Mukana on paljon konkreettista melua, mutta myös rauhallisia syntikka-ambient-osuuksia, jotka onnistuvat olemaan aivan yhtä karuja kuin koko muukin levy. Kulku on kerronnallista ja jatkuvasti eteenpäin (tai syvemmälle) vievää. Erityismaininnan ansaitsevat öristyt/röhkityt vokaalit. Yleensä kaikenlaiset örinä/kärinä/kähinävokaalit muussa kuin metallimusiikissa herättävät minussa vain myötähäpeää ja vatsanpuruja, mutta Anapthergal onnistuu toteuttamaan ne sellaisella eläimellisellä primitiiviaggressiolla, joka tulee paikasta jonne useimmat meistä eivät uskalla mennä, että se sopii kokonaiskuvaan aivan täydellisesti. Tässä on paljolti sellaista karua estetiikkaa kuin monien 90-luvun alun black metal-levyjen "kokeellisemmissa" kappaleissa.

Anapthergal on tällä levyllä tosiaankin onnistunut löytämään itsestään jonkinlaisen alkuihmisen, ja lopputulos sekä hämmentää että ilahduttaa. Itse en kuitenkaan osaa täysin sanoa nautinko todella tästä, vai pidänkö siitä vain kuriositeettina. Ehdottoman mielenkiintoinen ja omintakeinen levy tämä ainakin on.

John Bj÷rkman

 


Takaisin - Kokoelmat - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - W - Demot