Magnus Alexandersson - Streched in the Dark

Tuorein Elektron-julkaisu on EMS:in musiikkikorkeakoulussa elektronista ja tietokonemusiikkisävellystä opiskelleelta Magnus Alexanderssonilta.

 

Artisti: Magnus Alexandersson
Formaatti: CD
Levy-yhtiö: Elektron
Julkaisuvuosi: 200
6
Kesto: 54:20

Kappaleita: 3

Levyllä on kolme teosta hyvinkin eri aikakausilta. Sen aloittaa tuorein, Streched in the Dark vuodelta 2000, joka luokitellaan takakannessa musique concreteksi. Kappale on ilmeisesti jousisoittimilla tehtyä dronea, joka on erittäin tummaa, ilmaisuvoimaista ja painostavaa, sekä jatkuvasti liikkeessä. Lyhyesti sanottuna äärimmäisen kauniin elävää ääntä joka tarjoaa paljon iloa dronemusiikin ystävälle. Melting Points vuodelta 1997 on huomattavasti elektronisempi, ja kannen mukaan sävelletty midikitaralla ja samplerilla. Siinäkin on vahva soitetun musiikin tuntu, mutta elektroninen ääni tekee siitä ohuen kuuloisen. Viimeisenä puolituntinen FU kuulostaa alkuun tylsältä satunnaiselta kellon kilkuttelulta, mutta osoittautuu kuitenkin ihan mielenkiintoiseksi saadessaan taustalle tummia droneja. Erittäin minimalistinen teos mutta pysyy hyvin koossa, toisin kuin monet muut elektroakustiset sävelmät.

Stretched in the Dark on lähinnä upean nimikkoteoksensa ansiosta ehdottomasti tarkastamisen arvoinen. Jälleen hyvä osoitus siitä kuinka elektroakustisen musiikin akateemisen kikkailun joukosta voi löytyä juuri sitä jotain mitä industrial-musiikissa peräänkuulutetaan. Samalla levyn kokonaisuus täysin erilaisine teoksineen on oiva osoitus siitä kuinka eri lähtökohdista näitä kahta musiikkilajia tehdään.

John Björkman


Takaisin - Kokoelmat - A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - R - S - T - U - V - W - Demot

The newest Elektronrecords release is by Magnus Alexanderson, who has studied electroacoustic music and computer composition at EMS. The CD consists of three pieces, widely separated in time. It starts out with the newset track, Stretched in the Dark from 2000 - a song that according to the cover files under musique concrete. I would like to file it under drone music, and obviously it is created with string instruments. The character of the work is very dark, expressive and penetrating, and it has a continous movement. In short it consists of a very beautiful, living sound that should give a lot of enjoyment for drone lovers.

Melting Points from 1997 has a significantly more electronic sound and is according to the cover made with a midi guitar and a sampler. Also this piece has a strong feeling of physically performed music, but the electronic sound makes it a bit thin. The final 30-minutes long FU sound from the start like random chimes without a direction, but develops in an interesting way when supported by deeper and more floating progression. This minimalistic track is very coherent, as opposed to many other electroacoustic compositions.

Stretched in the Dark iz definitly worth checking out, mostly because of the first track. This is yet another example of how one can find real gems amongst the academical electroacoustics, that is generally wanted in the industrial scene. At the same time the CD as a whole is a good example of how different the starting points in this genre can be.

John Björkman